Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

On hanget korkeat, nietokset

Sanotaan, että eskimoiden maailmankuvan omaperäisyys näkyy muun muassa siinä, että heillä on harvinaisen kehittynyt ”lumen taju”: heidän kielessään lumella on paljon nimityksiä. Myös suomen murteissa erilaisia lumen nimityksiä on paljon, kaiken kaikkiaan jopa satoja. Erityisen paljon nimityksiä on kevyellä pakkaslumella ja toisaalta sohjolla. Myös lumikasaumalla on useita nimityksiä. Tutuimmat ja yleisimmät, yleiskieleenkin vakiintuneet ovat hanki, kinos ja nietos.

Hanki merkitsee ennen kaikkea maan lumipeitettä, mutta myös yksittäistä lumesta muodostunutta kasaa, kinosta. Hanki on myös saattanut erikoistua tarkoittamaan lumipeitteen kovettunutta kuorta, jota myöten kulkeminen on helpompaa: ”Nyt tul hank lume pääl”, on sanottu Lappeella.

Nykykielessä kinos alkaa ilmeisesti olla yleisempi kuin nietos, joka vanhastaan on ollut itäsuomalainen sana. Nietoksen kanssa yhteen kuuluvia, samaa merkitseviä murresanoja ovat esimerkiksi nijake, nijatos, nivatos, nijos ja jopa ijatos. Nietos on usein kovaksi tiivistynyttä lunta, ja nietos-sanan arvellaankin olevan yhteydessä verbiin nivoa (nioa tai nijoa), jonka lähtökohtana taas pidetään kovaa, sitkeää puuainesta merkitsevää substantiivia niva. Nietoksen syntyessä tuuli ikään kuin sitoo lumen nivan kaltaiseksi kasaumaksi.

Murteissa tavattavia, suppea-alaisempia ja lähinnä länsisuomalaisia kinoksen nimityksiä ovat triivu ja triimu, purku, kieppi ja pöykky. Etelä-Pohjanmaalla on ollut käytössä sekä triivu (ja triimu) että purku. ”Ei kesällä trenkäät triivuus trompia (= ei kesällä tarvitse kinoksissa kahlata)”, toteaa kauhajokelainen sananparsi.

Kurikassa on hoettu: ”Ei saa mennä Turkuhun, pannahan lumipurkuhun.” Triivun ja triimun alkuperä on ruotsin ajamista merkitsevässä verbissä driva: kinos syntyy, kun tuuli ajaa lunta kasaan. Purku taas on vanha omaperäinen sana, joka itämurteissa merkitsee lumipyryä, mutta Pohjanmaalla pyryn ”tulosta”, kinosta. Kieppi on tuulen kieputtamisen, lumen kieppumisen tulos.

Eskimot tarvitsevat erilaisille lumityypeille eri nimitykset, koska lumi on heidän jokapäiväisessä elämässään tärkeä elementti. Samaten entisaikojen suomalaiselle oli rekikelien kannalta oleellista se, millaista lumi on. Nykyään on toisin. Kinoksia ei varsinkaan eteläsuomalainen joka talvi enää edes näe, saatikka että niistä olisi hänelle jotain haittaa. Jos kinokset katoavat, katoavat tietysti ajan mittaan myös niitä kuvaavat sanat.


NINA KAMPPI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 13.1.1998.