Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Nuorikko ja nuorukainen

Joskus hiukan järkyttyy, kun huomaa, että ”vanhoja kauniita” sanoja käytetään väärin: vaikkapa toimittajan kertoessa, mitä Stalin nuorikkona puuhasi, tai nimittäessä urheilijatyttöjä nuorukaisiksi. Eikö myös ole kerrottu lehdessä, että tutkimuksen mukaan nykyiset koululaiset eivät tiedä sellaisten vanhojen sanojen kuin ruustinna tai viita merkitystä? Onko kieli siis nyt todellakin rappiolla?

Seurustelu nuorten kanssa helpottaa ahdistusta. Jo yksi yhteinen teehetki todistaa, että heidän sanavarastonsa vaikuttaa normaalilta ja että myös vanhempien kielitaidossa voi olla aukkoja. Jos nuorten sanavarasto ei sisälläkään nuorikkoa ja ruustinnaa, niin vastaavasti keski-ikäisen sanastosta on ainakin tähän asti saattanut puuttunut sellaisia aikamme sanoja kuin vaikkapa eettinen ruoka, larppaaminen, lävistäjä ja tatska.

Tiedoksi siis, että eettinen ruoka on ravintoa, jota tuotettaessa luontoa ja ympäristöä vahingoitetaan mahdollisimman vähän. Larppaamisella tarkoitetaan live- eli asuroolipelin pelaamista. Lävistäjä on ammattilainen, jolta voi saada renkaan paitsi korvaansa myös napaansa (atk-ammattilaisen nimikkeenä lävistäjä on jo historiaa), ja tatska on tatuointi.

Sanavaraston kapeutumisen sijasta voitaisiinkin puhua vain sanavaraston eroista. Itse kullekin tekee hyvää kuunnella monenlaista puhetta, oppia monenlaisia sanoja. Joka tapauksessa meillä kaikilla on yhteisen kielen sanojen lisäksi oman alamme, ikä- ja muun viiteryhmämme kieli, ja kaiken ytimessä hyvinkin intiimi ja yksityinen perheen sisäinen kieli, jonka ilmaukset ja vivahteet tai vitsit eivät aukene ulkopuolisille.

Toimittajan kielenkäyttöön palatakseni: miten pahasti hän sotki sanojen merkitykset? Eikö nuorukainen tarkoitakin nuorta miestä, ei nuorta tyttöä? Nuorikolla taas viitataan naiseen – mutta ei kehen tahansa nuoreen naiseen vaan nuoreen vaimoon.

Rutiininomaisesti tartun sanakirjaan ja tarkistan omat tietoni: eivätpä olleet nekään kaupunkilaisella kovin tarkat, sillä nuorikko näyttää tarkoittavan paitsi nuorta vaimoa myös nuorta kanaa ja nuorukainen on ainakin ennen tarkoittanut myös nuorta härkää tai hiehoa.

Toimittajakaan ei ollut kokonaan väärässä: nuorukainen on esimerkiksi kansanrunoissa paitsi nuori mies myös nuori nainen. Kun kysäisen lähipiirini ihmisiltä, mitä he noista sanoista tietävät, saan kuulla, että ei tarvitse mennä kansanrunouteen löytääkseen nuorukaisia tytöistäkin. Ainakin vielä 1920-luvulla Merikarvialla nuori nainen saattoi saada kirjeen, jossa häntä nimitettiin neidin sijasta nuorukaiseksi.


RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 22.9.1998.