Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Nesteessä

Neste on hyvinvoipa valtionyhtiö ja mahtava toimistotorni Espoon paraativäylän alkupäässä. Tunnemme sen polttoaineiden maahantuojana ja jalostajana, jonka putkistoja ja jakeluteitä pitkin virtaavat yhteiskunnallemme elintärkeät aineet.

Kemiassa ja fysiikassa neste on myös yksi aineen olomuodoista. Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan neste näin: 'sula, juokseva aine (jonka muotoa voi helposti muuttaa, mutta ei juuri tilavuutta)'. Tieteelliseen käyttöön sana otettiin varsin myöhään 1800-luvun loppupuolella.

Vanhastaan neste on tarkoittanut elämää ylläpitäviä tai myrkyttäviä aineita, joita niin ihmisillä ja eläimillä kuin kasveillakin virtaa suonissaan. Myös maata kasteleva ja maasta nouseva vesi on nestettä. Sanaa on käytetty erityisesti uskonnollisessa kielessä myös kuvallisesti (esim. elämänneste). Elämää ylläpitävä aine on myös siemenneste.

Jo Agricola kääntää: ”Ette ne Herran Puut Nestestä teune olisit / Ne Cedrin Puut Libanis.” Hän käyttää myös samaa alkuperää olevaa sanaa nesi: ”ette temen sisellisen myrckyn neszi teste lihasta poijsquiuaijs”. Sanaperheeseen kuuluvat myös verbit nestää (= vuotaa, tihkua; väljähtyä) ja nestyä (= kostua)sekä adjektiivi nepsä (= kostea).

Kansankielessä nesteet ovat nimenomaan erilaisia elämän eliksiirejä, mutta tällä sanalla on tarkoitettu myös aamukastetta (”piti noustan neljältä niittämhän että olis ollun nestet heinäs”, Alahärmä), lannoitetta (kasken tuhka ”on semmoista nestettä viljelykselle”, Kiihtelysvaara) ja jopa särvintä (”oravaa, sitä söin leivän nesteeksi”, Paulaharju, Kainuun mailta).

Oman vivahteensa neste on saanut alkoholin nimityksenä. Jo Seitsemän veljeksen Juhani lausuu kohtalokkaana jouluyönä: ”Mutta onhan juomanamme ohran ruskea neste, polttopuunamme halko ja tervaskanto, ja allamme on pehmeä, olkinen polstari, oiva painitanner vaikka kuninkaille ja suuriruhtinaille.” Myös Alko olisi voinut ottaa aikanaan omakielisen liikenimen.

Arkikielessä sanalla on muitakin mielleyhtymiä sanonnassa joutua nesteeseen, olla nesteessä (vrt. joutua kuseen, liriin, liemeen, liisteriin). Me-lehti kysyikin eräältä isokenkäiseltä 1971: ”Kuinkas uskallat olla Nesteessä? Etkö pelkää joutuvasi nesteeseen, kun Suomenlahti saastuu, Itämeri mustuu?” Vaikka nesteellä on myrkyllinen puolensa, se on kaiken kaikkiaan sekä elollisen maailman että tekniikan elämänvesi.


RAIMO JUSSILA

Julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 28.10.1997.