Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Monen monta Mattia

Helmikuun 24. päivä on Matin ja Matiaksen päivä, jota vietetään apostoli Mattiaksen muistoksi. Kansanomaisesti päivää on kutsuttu talvi-Matiksi tai kevät-Matiksi erotukseksi syys-Matista eli syyskuun 21. päivästä, jota ennen vietettiin apostoli Matteuksen muistoksi.

Vuonna 1983 perustettu Matinpäivän toimikunta pyrkii vaalimaan ja vahvistamaan tämän aikanaan Suomen yleisimmän miehennimen asemaa. Perustamisvuodestaan lähtien toimikunta on valinnut Vuoden Matin. Tänä vuonna tittelin sai toimitusjohtaja Matti Inha Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä. Aiempia Vuoden Matteja ovat olleet muun muassa uutispäällikkö Matti Rönkä ja pääministeri Matti Vanhanen.

Muita tunnettuja Matteja ympäri Suomen ovat lämpöä tuova Porin Matti ‑lämmitysuuni ja kekseliäs pikku-Matti, joka paikkasi purukumilla autonsa puhjenneen renkaan. Yleisin Mateista lienee kuitenkin Matti Meikäläinen, jolla tarkoitetaan tavallista kadunmiestä, ketä tahansa. Matti Meikäläisellä voidaan viitata myös naiseen, joskin nainen voi olla myös Matin siskoksi tai vaimoksi arveltu Maija Meikäläinen.

Myöhästelijät ovat sukupuolesta riippumatta mattimyöhäisiä, ja maankiertäjiä ja kulkijoita on kutsuttu maailmanmateiksi. Rahattomalla on yleensä vain matti kukkarossa. Sanontaa on arveltu alkuperältään keskieurooppalaiseksi, sillä vastaava saksankielinen ilmaus ”bei jemandem ist Matthäi am Letzten” tarkoittaa sitä, että jokin on lopussa – joko mies tai miehen rahat.

Lapset tuntevat parhaiten nukkumatin. Suomalaislapsille erityisen tuttu on unien sinimaahan lapset kuljettava Nukku-Matti Martti Haavion runosta Sininen uni, johon Tapio Rautavaara teki kauniin sävelmän 1950-luvulla. 1970-luvulla television Pikku Kakkoseen ilmestyi toinen nukkumatti, joka johdatti lapset iltasadun ääreen itäsaksalaisen Gerhardt Behrendtin luomassa nukkeanimaatiossa.

Šakkiottelun päättää tavallisimmin tilanne, jossa toisen pelaajan kuningas on siten uhattuna, että uhkausta ei voi enää torjua. Tällöin kuninkaasta tehdään matti, ja pelin päättymisestä kerrotaan ilmauksella šakki ja matti tai šakkimatti. Tämä matti on peräisin persian kielestä, jonka schāh māt tarkoittaa ’kuningas (on) kuollut’.

Joku voi olla matti eli varma jostakin. Sanonnan alkuperä on hämärä. Aivan mahdotonta ei ole yhdistää sitä šakkipelin mattiin: tilanteeseen, jossa voitto on varma.


LIISA NUUTINEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 1.3.2009.