Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Moi taas!

Kirjoitin tällä palstalla jokin aika sitten tervehdyssanoista (HS 26.11.02) ja totesin, miten sana moi on viime vuosina levinnyt kaikenikäisten suosikkitervehdykseksi. Sanan alkuperän selitin johtuvan ruotsin aamutervehdyksestä God morgon, josta olisi yleistervehdyksiksi muuttuneiden moro- ja morjens-sanojen kautta päädytty moi-muotoon, kenties hei-tervehdyksen mallin mukaan. Ruotsin suuntaanhan näissä selvityksissä on yleensä totuttu katsomaan.

Tuttu ajatuskuvio alkoi säröillä, kun minulle virtasi palautetta,jossa kerrottiin, miten moin tapaista tervehdyssanaa oli kuultu Pohjois-Saksassa. Joku oli kuullut sitä edellisen kesän pyöräretkellä Schleswig-Holsteinissa, joku opiskellessaan Hampurissa kymmenen vuotta sitten, joku ollessaan kesätöissä 1960-luvulla, joku jo 1950-luvulla. Olipa moita kuultu jopa Etelä-Tanskassa.

moi-sanan alkuperää piti ryhtyä miettimään uudelleen. Olisiko moi tosiaan voinut rantautua meille Saksasta vaikkapa merimiesten mukana? Sen puolesta puhuu se, että moi-sanaa on esiintynyt slangissa jo 1900-luvun alussa etelärannikon satamakaupungeissa. Toisaalta: kumpi on ollut vahvempi vaikuttaja Suomessa, ruotsin morgon vai saksan Morgen? Eikö sentään läheisemmän ruotsin sana.

Useimmissa viesteissä saksan Moin-sanan, joka on alasaksaa (plattdeutsch), oletettiin lähteneen Morgen-sanasta mutta erkaantuneen aamun merkityksestä yleistervehdykseksi – samoin siis kuin suomen moi-sanan. Mutta asia muuttui yhä mielenkiintoisemmaksi, kun tuli sellaistakin viestiä, että Moin (tai Moin Moin) ei ehkä tulisikaan Morgen-sanasta; moin nimittäin tavataan alasaksassa myös adjektiivina tervehdyksissä, esimerkiksi Moi(e)n Tag ’hyvää päivää’.

Vastaava adjektiivi on myös hollannissa, hyvää ja kaunista merkitsevä mooi, jota paikoin käytetään tervehdyksissäkin: Mooien Dag. Näiden sanojen samuus taas selittyy luontevasti sillä, että hollannin kieli on kehittynyt alasaksan pohjalta. – Tosin myös ruotsissa on kaunista merkitsevä sana moj.

Eräiden saksalaisten selvitysten mukaan moin-adjektiivi olisi irronnut hyvän aamun, päivän ja illan toivotuksista ja alkanut elää omaa elämäänsä yleistervehdyksenä. Hollannissa ei tästä selityksestä oltu oikein vakuuttuneita. Hollannista sen sijaan tuli se mielenkiintoinen tieto, että siellä on viime aikoina alkanut kovasti levitä nuorten sähköposti- ym. tervehdyksenä toinen sana, joka kirjoitetaan moi.

Suomen moi-tervehdyksen juurien ulottuminen alasaksaan ja jopa hollantiin tuntuu – ensiepäilyn jälkeen – mahdolliselta ja ainakin mielenkiintoiselta sanapolulta. Ei sen sitä paitsi tarvitse tehdä tyhjäksi aiempaa selitystä ruotsin morgon-sanasta – ehkä moin alkuperä lopulta kiertyy yhdeksi ja samaksi yleisgermaaniseksi sykkyräksi.


TARU KOLEHMAINEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 8.4.2003.