Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Mikä on Kauklahti?

Vuoden 2006 asuntomessut tekivät loppukesästä Espoon Kauklahden tutuksi ja ajankohtaiseksi. Itse nimi kuitenkin on Espoon vanhimpia kylännimiä ja kantaa mukanaan yllättävänkin paljon sijaintipaikkansa ja sen kielten historiaa.

Kauklahti sijaitsee vasta melko hiljakkoin suomalaistuneella ruotsinkielisellä alueella, ja sen nimenä oli pitkään vain Köklax (Köklaks). Suomenkielinen Kauklahti on tullut viralliseen käyttöön vasta vuonna 1925, jolloin siitä tuli sikäläisen rautatieaseman suomenkielinen nimimuoto.

Varmana on kuitenkin pidettävä, että nimi alkuaan on suomalainen, kuten monet muutkin rannikon lax-loppuiset paikannimet. Lax ei siis viittaa ruotsin ’lohta’ merkitsevään sanaan. Suomen lahti-sana on näet aikaisemmin ollut laksi-asuinen ja taipunut laksi, lahteen, siis samaan tapaan kuin yksi ja kaksi edelleenkin taipuvat. Eräissä murteissa perusmuoto laksi on muuten yhä säilyneenä.

Kauklahden nykyisen suomenkielisen nimiasun alkuosa taas on varsin lähellä nimen vanhaa suomalaisasua Kaukalaksi. Se, että ruotsinkielisessä nimessä on au:n asemesta nykyisin ö, on ollut ruotsin kielen myöhempää säännönmukaista muutosta. Samanlainen suhde näkyy mm. sanaparista laukkalök. Suomen (ruoho)sipulia merkitsevä laukka on germaaninen lainasana ja samaa perua kuin ruotsin lök. Suomen sana on säilyttänyt alkuperäisen au:n, ruotsin sana ei.

Lisävalaistusta nimen alkuosa kumminkin vaatii: kyse nimittäin ei ole ’kaukaisesta lahdesta’. Suomenkielisten seutujen Kauka- tai Kauk-alkuisia nimiä ovat mm. Tampereen Messukylän Kaukajärvi ja Tammelan Kaukjärvi. Kauklahden kaima taas on Kangasalan Vesijärven Kaukalahti. Sijainniltaan verrattain lähellä Kauklahtea on Tuusulanjärvi, vanhalta nimeltään sekin Kaukajärvi. Näille vesialueille yhteistä ei ole etäinen sijainti vaan se, että ne ovat pitkiä ja melko kapeita. Tämä sopii myös Kauklahden nimeen: nimi on annettu pitkälle lahdelle, joka aikanaan on ulottunut nykyiseen Turun rataan asti.

Suomen kauka (kaukaa, kaukainen ym.) onkin ilmeisesti aiemmin merkinnyt juuri ’pitkää’. Tämä merkitys näkyy yhä adverbista kauan, jonka merkitys on ’pitkän aikaa’. Samalla lailla ovat Kauka-alkuiset paikannimet säilöneet kauka-sanan aiemman merkityksen, mikä osaltaan kertoo näiden nimien vanhuudesta. Espoon Kaukalaksi, josta sittemmin tuli Köklax ja lopulta Kauklahti, on etelärannikon vanhimpia suomalaislähtöisiä nimiä, nimenä ainakin tuhannen vuoden ikäinen.


HEIKKI HURTTA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 17.9.2006.