Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Mandariini ja kiinanomena

Miltei kaikki sitrushedelmät ovat lähtöisin Aasiasta. Ensimmäisenä Eurooppaan saapui Citrus medica, sukaattisitruuna. Sen toivat mukanaan yli kaksituhatta vuotta sitten idän valloitusretkiltä palanneet Aleksanteri Suuren sotajoukot.

Sukaattisitruunaa pidettiin pitkään lääkekasvina, ja se oli vuosisatoja ainoa maanosassamme viljelty sitrushedelmä. Nimen Citrus antoivat roomalaiset alkuaan juuri tälle hedelmälle. Carl von Linné siirsi sen sitten koko kasvisuvun tieteelliseksi nimeksi. Englannin kielessä citron merkitsee yhä sukaattisitruunaa; tavallinen sitruuna on lemon.

Sukaattisitruunaa ei tuoreena juuri käytetä, mutta sen paksusta kuoresta tehty sukaatti on monelle kotileipojalle tuttu. Sana sukaatti on tullut suomeen ruotsista, ja se tunnetaan myös englannissa ja ranskassa. Sukaattisitruuna kuuluu mandariinin ja pomelon ohella niihin kolmeen peruslajiin, joista muut viljellyt sitrushedelmät eri tavoin risteytymällä näyttäisivät syntyneen.

Itäaasialaista alkuperää on myös seuraavaksi Eurooppaan tullut sitrushedelmä, 1000-luvulla saapunut pomeranssi, jota sitäkään ei tuoreena käytetä. Marmeladeihin ja likööreihin pomeranssi sopii, ja pomeranssinkuori maustaa monet leivonnaiset. Ruotsin ja saksan kielten kautta suomeen tullut pomeranssi on alkuaan yhdyssana, jonka pohjana ovat omenaa tarkoittava latinan pomum ja italian appelsiinin nimitys arancia.

Tämä juuriltaan persialainen arancia on kulkenut italiasta edelleen ranskaan ja englantiin, joissa se muuntui asuun orange ’appelsiini’. Suomeen ehdittyään sana sai muodon oranssi, joka vielä sata vuotta sitten merkitsi appelsiinia.

Tutuimman sitruksen nimeksi suomessa vakiintui nyt ainakin jo 150 vuotta käytössä ollut appelsiini. Sana on tullut suomeen ruotsin ja ehkä saksankin kautta hollannista, ja se tarkoittaa oikeastaan ’kiinanomenaa’. Appelsiineja toivat Eurooppaan portugalilaiset ja luultavasti myös hollantilaiset Kiinasta puoli vuosituhatta sitten.

Viime vuosikymmeninä suosituiksi ovat tulleet pienet sitrushedelmät, mandariinit, klementiinit ja satsumat. Klementiini ja satsuma ovat mandariinilajikkeita. Itä-Aasiasta lähtöisin olevan mandariinin on otaksuttu saaneen nimensä siitä, että se on samanvärinen kuin Kiinassa aikoinaan vaikuttaneiden korkeiden virkamiesten, mandariinien, silkkiviitat. Klementiini on nimetty ranskalaisen papin Clémentin mukaan, joka kehitti hedelmän satakunta vuotta sitten. Satsuma taas on Japanin eteläisimmän maakunnan entinen nimi.

Oman värinsä sitrusten muuten niin aasialaisperäiseen joukkoon tuo greippi. Se näet syntyi Karibian saaristossa 1700-luvulla (kylläkin alkuaan Aasiasta saarille tuotujen) pomelon ja appelsiinin risteytyessä. Greipin hedelmät kasvavat tertuissa, mihin viittaa myös kasvin englanninkielinen nimi grapefruit ’rypälehedelmä’.


KIRSTI AAPALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 2.12.2003.