Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Laskiaisrokkaa

Tänään, laskiaistiistaina, syödään hernekeittoa tai vähän arkisemmin hernesoppaa. Monet – muutkin kuin itäsuomalaiset – syövät hernerokkaa tai pelkkää rokkaa. Pohjoisessa Suomessa on vanhastaan lusikoitu hernevelliä, paikoin hämäläismurteiden alueella herneruokaa ja Vermlannin suomalaisseuduilla hernelientä.

Sana herne on lainattu balteilta pari tuhatta vuotta sitten. Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja osin Hämeessäkin hernettä on kansanomaisesti nimitetty pavuksi, joka puolestaan on lainaa venäjästä. Kun herne syrjäytti vanhastaan viljellyn pavun, härkäpavun, se peri tältä nimityksen. Näillä alueilla on siis vanhastaan pistelty papusoppaa, papuruokaa tai – jos herneet jäivät keitettäessä koviksi – haulisoppaa, haulivelliä.

Ylä-Satakunnassa ja Pohjois-Hämeessä herneen vanha nimitys on rista, ja siellä on keitetty ristasoppaa. Rista on sanan riista äänteellinen muunnos, ja riista on vanhastaan tarkoittanut paitsi metsästettävää eläintä myös viljaa, varallisuutta ja tavaraa.

Sanan rokka vanha merkitys on Itä-Suomessa ollut herne tai papu. Lisäksi rokka tarkoittaa itämurteissa ja paikoin lännempänäkin paitsi hernekeittoa myös keittoa yleensä. On valmistettu kalarokkaa, teurastuspäivänä lihasta ja sisäelimistä tappaisrokkaa, metsästäjän saaliista jänisrokkaa ja oravarokkaa, jälkiruoaksi makeaa rusinarokkaa.

Rokka on omaperäinen sana. Lähimmät kielisukulaisemme – muun muassa karjalaiset, virolaiset ja liiviläiset – ovat sanoneet rokaksi paitsi hernekeittoa myös kaalikeittoa, puuroa, jauhovelliä ja karjan apetta. Etäsukukielissämme – muun muassa ostjakissa – rokka-sanan vastine tarkoittaa keitettyä rasvaa, rasvan sakkaa, jota on syöty leivän höysteenä.

Varsinkin Karjalassa ja Etelä-Savossa hernerokka on ollut tärkeä pitoruoka, mikä ilmenee myös nimityksistä. Tulorokkaa on tarjottu sekä hää- että hautajaispitojen alkajaisiksi, erojaisrokkaa lopettajaisiksi. Läksiäisrokkaa on ollut tarjona morsiamen kotona, kun sulhanen on tullut noutamaan häntä, huomenlahjarokkaa annettaessa morsiusparille lahjoja.

Laskiaisrokka on perinneruokaa, jota kuuluu syödä, vaikka harva meistä maallistuneista luterilaisista tietää, miksi juuri laskiaistiistaina ja miksi juuri sitä. Tapa on peräisin keskiajalta, jolloin Suomikin oli katolinen maa ja jolloin yleisesti noudatettiin kirkon määräyksiä. Niinpä seuraavana päivänä alkavaan paastokauteen valmistauduttiin syömällä vankasti: siansorkilla vahvistettua hernekeittoa.

Monien mielestä hernekeittoa on ehdottomasti syötävä paitsi laskiaisena myös joka torstai. Miksi torstaina? Samasta syystä kuin laskiaisena. Katolisena aikana oli enemmänkin paastoja, muun muassa joka perjantai, jolloin ei saanut syödä lihaa. Siksi torstaina tankattiin: syötiin tuhtia lihaisaa hernekeittoa.


MAIJA LÄNSIMÄKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 27.2.2001.