Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kuka puhuu karjalaa?

Muistelen monesti, kuinka mukavaa oli kuunnella Kivennavalta Karjalankannakselta kotoisin olevan äitipuoleni vanhempien puhetta. Nautin siitä varmaan yhtä paljon kuin mummon perunapiirakoista. Mummo ja äijä (kuten isoisää nimitettiin) puhuivat karjalaa – karjalaako?

Puhuvatko siirtokarjalaiset karjalaa, karjalan murretta vai peräti karjalan kieltä? Mikä on Suomen karjalaisten kieli? Entä Venäjän karjalaisten? Nimityksiä karjala, karjalan murre ja karjalan kieli käytetään hyvinkin sekavasti.

Kielitieteessä kielten ja murteiden nimitykset ovat tosin melko selvät. Karjalan eri alueilla puhuttuja kieliä on kaksi: suomen kieli ja karjalan kieli. Suomen kielen karjalaismurteita eli kaakkoismurteita ovat Lappeenrannan ja Imatran seutujen murteet. Ennen sotia tämä kaakkoismurteiden alue oli laajempi. Siihen kuului Karjalankannas, Viipurin länsipuoli ja Sortavalan seutu. Myös Inkerinmaalla puhuttu suomi lasketaan kaakkoismurteisiin. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa, Joensuun Karjalassa, puhuttava murre on itäistä savolaismurretta, jossa tosin näkyy karjalan kielen jättämiä jälkiä.

Karjalan kieli on suomen kielen lähin sukukieli. Kieltä on sanottu milloin karjala-aunukseksi, milloin itäkarjalaismurteiksi. Se jakautuu kahteen päämurteeseen: varsinaiskarjalaan ja livvinkarjalaan eli aunuksenkarjalaan. Varsinaiskarjala jakautuu vielä kahtia: Venäjällä Vienan Karjalassa puhuttavaan vienankarjalaan ja eteläkarjalaan, jota puhutaan Pohjois-Aunuksessa ja Sisä-Venäjän karjalaissaarekkeissa, esimerkiksi Tverin alueella. Livviä puhutaan  Aunuksen Karjalassa. Kapealla vyöhykkeellä Äänisen länsirannalla puhutaan lyydin kieltä, joka toisinaan luetaan karjalan kielen yhdeksi murteeksi. Murteen ja kielen raja on tulkinnanvarainen.

Karjalan kieltä ei puhuta vain Venäjällä, vaan se on vielä myös monen suomalaisen ortodoksin kotikieli. Eteläkarjalaa puhuttiin ennen viime sotia Laatokan Karjalan ortodoksiväestön asuma-alueella Raja-Karjalassa. Siellä puhuttiin myös aunuksenkarjalaa, varsinkin Salmissa ja Suojärven Hyrsylänmutkassa. Lisäksi eri puolilta Itä-Karjalaa on aikojen kuluessa tullut karjalan puhujia Suomeen.

Vaikka suomi ja karjala ovat lähellä toisiaan, niiden välillä on myös eroja. Suomalaisen on suhteellisen helppo ymmärtää vienankarjalaa, mutta livvinkarjala ei avaudu yhtä helposti.

Kuka siis puhuu karjalaa? On parasta puhua suomen karjalaismurteista, jos ei halua käyttää nimitystä kaakkoismurre tai savolaismurre. Erityistä tarkkaavaisuutta vaativat nimitykset pohjoiskarjala ja eteläkarjala, sillä molempia on käytetty sekä suomen että karjalan kielen murteista. Jokaisella on tietysti oikeus nimittää omaa kieltään karjalaksi, niin suomen kielen karjalaismurteita puhuvalla kuin karjalan kielen eri murteita puhuvalla. Haastetaan ja huastetaan, paissah i pagistah – karjalaksi.

MARJA TORIKKA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 1.3.2005, kirjoittaja muokannut tekstiä 12.6.2013.