Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kuka on vielä vaiheessa?

Edellisessä Kieli-ikkunassani (19.4.2005) käsittelin ilmausta olla vaiheessa. Kerroin siinä, että kyseessä on uudehko, slangista muuhunkin puhekieleen siirtynyt ilmaus, joka tarkoittaa ’olla kesken’ (esimerkiksi opintojen voidaan sanoa olevan ”vielä vaiheessa”).

Kirjoituksen ilmestymisen jälkeen monet lukijat ottivat yhteyttä kertoakseen, että vaiheessa olemisesta puhuminen ei suinkaan ole mitään uutta kielenkäyttöä, vaan ainakin heille tuttua jo vuosien takaa, nimittäin armeija-ajoilta. Viestejä oli kiinnostavaa lukea, koska niistä yhdessä syntyi paitsi monipuolinen katsaus vaihe-sanan käyttöön myös eri ikäluokkien armeijamuistoihin.

”Jos joku nyhräsi varusteiden kanssa vielä silloin, kun piti olla valmiina, hän ’oli vaiheessa’. Kavereita, joille tällaista sattui säännöllisesti, kutsuttiin ’vaihemiehiksi’.” Tämä muisto on Upinniemen Rannikkojääkäripataljoonasta vuosilta 1967–1968 .

”Ilmausta käytettiin jo 1970-luvun puolivälissä Hennalan varuskunnassa. Väite, että ilmaus olisi erityisesti nuorison suosima, ei ainakaan tuolloin pitänyt paikkaansa: sanontaa käyttivät nimenomaan kantahenkilökuntaan kuuluvat kouluttajat, kun varusmiehet eivät jostain syystä pysyneet vauhdissa mukana sulkeisharjoituksissa ym.”

”Kuka siellä kämmää? Kuka on vielä vaiheessa?” Nämä kysymykset ovat painuneet 1987 Vekaranjärven varuskunnassa palvelustaan suorittaneen mieleen.

”Kävin armeijan 1983–84, ja silloin armeijaslangissa ’olla vaiheessa’ oli yleinen sanonta. Olettaisin, että sanonta syntyi armeijan tavasta suorittaa tai käskyttää moni asia ’vaiheittain’, englannin kielen vaikutusta slangisanonnan syntyyn on tuskin tarvittu.”

Vielä tarkemmin kyseisistä vaiheista kertoo 70-luvulla armeijan käynyt: ”Kun armeijassa koulutetaan kirjavaa alokasporukkaa, asiat pitää selittää seikkaperäisesti. Tällöin esimerkiksi olalle vie -käskyn toteutus jaetaan useaan vaiheeseen eli vaiheistetaan. Esimerkiksi vaiheessa 1 ase viedään suorille käsille eteen, vaiheessa 2 hihna vedetään kireäksi ja vaiheessa 3 ase kiepsautetaan olalle. – – Kun sitten vaiheita on hierottu tarpeeksi ja kokeillaan koko liikettä, niin tyypillisesti joku aina sekoaa ja jää jälkeen. Tällöin alikessu kohottaakseen tunnelmaa karjaisee vitsikkäästi: Kuka siellä vielä on vaiheessa!”

Yksi tarkka lukija muistuttaa, että tietoa vaiheessa olemisesta löytyy jo paljon ennen 90-lukuakin julkaistuista sanakirjoista. Antti Penttisen Sotilasslangin sanakirja (WSOY ) vuodelta 1984 selittää, että olla vaiheessa on sama kuin olla ”myöhässä, toisista jäljessä, keskeneräinen, vasta valmistautumassa”.


RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 26.4.2005.