Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kiirastorstai – puhdistuspäivä

Mitä juurta on kiirastorstain kiiras? Sitä on kysytty kielineuvonnastamme taas monta kertaa pääsiäisen alla. Sanan selvittämiseksi on muistettava kiirastorstain yleinen luonne. Etenkin katolisella taholla se on ollut ripittäytymispäivä, siis synneistä puhdistautumisen päivä, ja siihen juuri viittaa sanan alku kiiras. Sanan katsotaan olevan lähtöisin ruotsin sanasta skära, joka merkitsee puhdistamista (skärtorsdag = kiirastorstai). Sama alku on myös kiirastuli-sanassa.

Samaa alkuperää lienee kansanuskomuksiin liittyvä kiira; se on paha henkiolento, jota pääsiäisaikaan on ajettu pois pihapiiristä esimerkiksi kalistelemalla lehmänkelloja tai savulla. Uskottiin, että näin estetään käärmeiden tulo pihaan kesällä. Tämänkin tavan takana on nähtävissä kristillistä symboliikkaa: Raamatusta muistetaan, että käärme on pahan vertauskuva, joten samaa synneistä puhdistautumisen rituaalia kiiran ajaminenkin heijastelee. Lievemmässä muodossa sellaiseksi on nähtävä myös pääsiäissiivous, joka yleensä on tehty juuri kiirastorstaina, samoin kuin hiusten ja kynsien leikkuu ja muu itsensä siistiminen.

Samaan puhdistautumisen ajatukseen liittyvät kiirastorstain monet muunkinkieliset nimitykset. Rippi ja ehtoollinen kuuluvat yhteen, ja kiirastorstai on myös ehtoollisen asettamisen muistopäivä. Mielenkiintoinen on latinan nimitys dies viridium (= vihreiden oksien päivä): tällöin ehtoollisyhteydestä erotetut otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja heistä tuli jälleen Kristus-viinipuun tuoreita oksia.

Saksan kielessä kiirastorstain nimitys Gründonnerstag (= vihreä torstai) saattaa olla niin kielen kuin ajatuksen puolesta perua latinasta. Niin tosissaan saksalaiset ainakin ottavat tämän torstain vihreyden, että he syövätkin silloin paljon vihreää, pinaattia ja salaattia. On tosin esitetty myös, ettei saksan ilmauksessa olisikaan kysymys vihreästä, vaan takana olisi muinaisyläsaksan verbi greinen (= itkeä). Tänä ”itkutorstaina” itkettiin siis niin omia syntejä kuin Kristuksen kärsimyksiä. Kun sanaa ei enää tunnettu, se sekaantui tutumpaan sanaan grün.

Englanninkielinen nimi Maundy Thursday viittaa jalkojenpesuun. Kiirastorstain raamatuntekstissähän kerrotaan, miten Jeesus pesi opetuslastensa jalat ennen ehtoollista; puhdistussymboli sekin ja samalla nöyryyden ja palvelevan rakkauden ele. Katolisessa kirkossa ja eräissä muissakin kristillisissä yhteisöissä suoritetaan jalkojenpesun kaunis rituaali ennen kiirastorstain ehtoollista. Samoin ortodoksikirkoissa se on vahva perinne: siellä piispa pesee pappiensa jalat. Maundy-sanan takana on (rakkauden) käskyä tarkoittava latinan mandatum. Jalkojenpesun lisäksi rakkauden käskyyn kuuluu muutakin lähimmäisten auttamista; niinpä monissa kirkoissa maailmalla kerätään kiirastorstaina tarvitseville Maundy Money -apua.


TARU KOLEHMAINEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 30.3.1999.