Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kestävät pisteet

Pistekirjoituksen opettaja Sari Talja kertoi tässä lehdessä (7.1.2009), miten uusi tekniikka on muuttanut näkövammaisten tiedonsaantia ja laajentanut heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintoihin. Pistekirjoituksen taitaja voi esimerkiksi hakea tietoa verkkosivuilta ja käyttää sähköpostiohjelmaa, sillä tavallista tietokoneen tekstiä voidaan muuttaa pistenäytöllä luettavaksi.

Pistekirjoituksesta kuuluu kiitos ranskalaiselle Louis Braillelle, jonka 16-vuotiaana kehittämää järjestelmää kutsutaan myös braillekirjoitukseksi. Sitä käytetään yhä eri puolilla maailmaa – vaikka pistekirjoituksen tuottamisessa onkin edetty nahkataulusta ja naskalista tietokoneisiin.

Kuusi, nykyään joissain yhteyksissä myös kahdeksan, pientä pistettä mahdollistavat kaikkien tekstien muuntamisen pistekirjoitukseksi, jota luetaan tuntoaistin varassa sormin. Paitsi kirjaimet ja välimerkit pisteillä ilmaistaan myös matemaattiset merkit, nuotit ja vaikkapa šakkimerkinnät. Pistekirjoituksen peruskuviona on kuuden merkin tila, jonka kullakin kolmella rivillä on paikka kahdelle kohollaan olevalle pisteelle. (Tästä saa mielikuvan, kun ajattelee arpakuution pisteitä.) Esimerkiksi kirjain a on alueen vasen yläpiste, uusimpiin merkkeihin kuuluva @ (ät-merkki) taas ylimmän rivin oikeanpuoleinen piste.

Kirjaimet ja  muut merkit muunnetaan pisteiksi noudattaen samoja oikeinkirjoituskäytäntöjä (alkukirjaimia, välimerkkejä) kuin kyseisessä kielessä muutenkin. Niinpä kielenhuollon ohjeet ja suositukset koskevat myös pistekirjoitusta. Pistetekstiä lukiessaan saa koko ajan malleja myös omalle kirjoittamiselleen, joka sekin tapahtuu pistekirjoituksen avulla. Lukemaan opettelevan pisteteksti on harvempaa kuin myöhemmin käytettävä; sormien on totuttava lukemiseen siinä missä silmienkin. On tärkeää, että jokainen sokea lapsi oppii pistekirjoituksen, sillä vain sen avulla hän voi saavuttaa itsenäisen luku- ja kirjoitustaidon. Esimerkiksi äänikirjoja kuuntelemalla ei opi lukemaan, saati kirjoittamaan, niin tarpeellisia kuin äänikirjat muuten ovatkin.

Nykyään pistekirjoitus alkaa olla entistä tutumpaa myös näkeville. Esimerkiksi Ateneumin taidemuseossa ja Kampin kauppakeskuksessa on seinillä opasteina kohokarttoja ja niihin liittyvää informaatiota pistekirjoituksella. Lääkepakkauksissa pitää olla olennaisimmat tiedot näkövammaisten luettavassa muodossa, mikä useimmiten tarkoittaa pistekirjoitusta. Eräissä viinipullojen etiketeissä ja piparkakkupakkauksissa on jo pitempään ollut myös pistekirjoitusmuotoiset tekstit. Vaikkapa niiden äärellä voi hetken muistaa Louis Braillea sekä kestävän keksinnön että merkkivuoden johdosta: hänen syntymästään tuli 4.1.2009  kuluneeksi 200 vuotta.


RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 25.1.2009.