Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Keskikoulun paluu?

Meillä oli taannoin luokkakokous: oli kulunut 50 vuotta keskikoululuokkamme alusta. ”Ai mikä ihmeen keskikoulu?” kysyi perheen nuoriso.” No, aloitimme sinä vuonna oppikoulun Lammin yhteiskoulussa”, yritin selittää. ”Oppikoulu?” ”Yhteiskoulu?” Peruskouluajan sukupolvi katsoi minua kuin muinaisjäännöstä.

Piti ryhtyä selvittämään lapsuuteni kouluoloja: Ensin käytiin kansakoulua vähintään neljä vuotta. Sitten osa ikäluokasta siirtyi oppikouluun, osa taas jatkoi läpi kansakoulun seitsemän (myöhemmin kuusi) luokkaa ja kävi yleensä myös jatkoluokan, kansalaiskoulun. 1960-luvulle asti oli siis vallalla kaksi varhain eriytynyttä rinnakkaiskoulujärjestelmää.

Toinen jako tapahtui viisiluokkaisen keskikoulun päättyessä, jolloin osa jatkoi lukiossa, osa hakeutui ammattikoulutukseen tai suoraan työelämään. Keskikoululuokkamme kokouksessa olikin monta, jotka emme olleet nähneet toisiamme 45 vuoteen. Voi sitä tunnistamisen hämmennystä ja iloa!

Vanha koulujärjestelmä jakoi nuorison jyrkästi kouluvalintojen mukaan. Epäkohdan korjaamiseksi luotiin peruskoulujärjestelmä, johon siirryttiin asteittain 1970-luvulla. Myöhemmin havaittiin ongelmaksi myös peruskoulun jälkeinen jako: lukio vai ammattioppilaitos? Ratkaisuksi on kaavailtu ammattilukiota, ns. nuorisokoulua, joka olisi eräänlainen lukion ja ammattikoulun sekamuoto.

Koulujärjestelmän muuttuminen mullisti myös koulujen nimitykset: peruskoulun tullessa  heitettiin historian romukoppaan mainitut kansakoulu, keskikoulu, oppikoulu ja yhteiskoulu. Niiden sijaan nousi pian ympäri Suomen nimikilpien viidakko ”Ala-aste” ja ”Yläaste” viittaamassa  rakennuksiin, joissa toimi kyseinen peruskoulun osa – niin huonosti kuin luokka-asteeseen viittaava sana sopikin rakennuksen nimitykseksi.

Muutama vuosi sitten peruskoulun asteraja poistettiin. Taas menivät koulukilvet uusiksi. Mutta nyt näyttääkin vallitsevan aikamoinen hämmennys siitä, mitä kyltteihin maalataan. Paikoin on vaivihkaa kaivettu esille kansakouluajan nimitykset alakoulu ja yläkoulu.

Muitakin ratkaisuja näkee. Juuri kun jälkipolvi naureskeli keskikoulumuistoilleni, tässä lehdessä ilmestyi juttu ”Lappajärvellä mennään taas keskikouluun” (HS 15.8.06). Keskikoululla tarkoitettiin siinä entistä yläastetta eli luokkia 7–9.

Toistakin lapsuuteni aikaista koulunnimeä on alkanut taas näkyä: yhteiskoulu on paikoin otettu yläasteen ja lukion yhteisnimeksi – ennenhän nimellä tarkoitettiin tytöille ja pojille yhteistä oppikoulua.

Ehkä nämä nimitykset ovat jo niin vanhoja, että ne voidaan huoletta ottaa uuteen käyttöön. On se ainakin parempi ratkaisu kuin pelkkä ”Koulu”, jota myös näkee nykyään monen koulurakennuksen seinässä.


TARU KOLEHMAINEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 4.2.2007.