Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kaukasialaisia – vai mongoleja?

Tässä lehdessä on käyty keskustelua kaukasialainen-sanasta. Raimo Harjula närkästeli 6.6., miksi hänen supisuomalainen vaimonsa oli terveyskeskuksen papereihin merkitty väestöryhmältään kaukasialaiseksi. Siihen lääkäri Kirsti Kiviranta vastasi 7.6. kuin yleisenä faktana, että kaukasialaisia ovat Euroopan valkoihoiset ja eurooppalaista alkuperää olevat amerikkalaiset – ainakin keuhkojen toimintakoelaitteiden näkökulmasta. Jaakko Tervasmäki todisti puolestaan 8.6., miten hän Yhdysvalloissa opiskellessaan oli joutunut terveystarkastuksessa kirjoittamaan henkilötietokorttinsa rotutuntomerkkien kohtaan sanan ”Caucasian” – se on ollut monen muunkin siellä asuneen hämmentävä kokemus.

Keskustelusta herää muutama kysymys. Miten sanalla kaukasialainen voi olla Kaukasian asukkaan lisäksi valkoihoisen merkitys? Onko suomalaisissa terveyskeskuksissa laajemminkin, kenties jonkin uuden ohjeistuksen mukaan, alettu jaotella potilaita rotujen mukaan? Ja jos näin on, perustuuko se johonkin terveydenhuollon kannalta olennaiseen seikkaan?

Sanan kaukasialainen käyttö rotumäärittelyyn on vanha keksintö: saksalainen antropologi J. F. Blumenbach toi sen kirjallisuuteen 1798. Se käy ilmi Otavan ensimmäisestä Tietosanakirjasta (4. osa 1912). Blumenbachin mukaan kaukasialaiseen rotuun kuuluivat kaikki Euroopan kansat, lisäksi joitain Aasian ja Pohjois-Amerikan kansoja – mutta eivät suomalaiset eivätkä lappalaiset!

Mihin rotuluokkaan suomalaiset sitten kuuluivat? No mongoleihin tietenkin. Koska varsinaisten mongolien lisäksi samoja rotuominaisuuksia tavattiin mm. Siperiassa asuvilta pieniltä alkuasukaskansoilta, ”mongoliseen rotuun luetaan, paitsi osittaisesti ostjakit, vogulit ja lappalaiset, myös muut suomalaisugrilaiset kansat”. 1800-luvulla lääkäri olisi siis voinut merkitä potilaspaperien väestöryhmäkohtaan: mongoli. Siinä vasta olisikin ollut Harjulalle ”leikillistä eksotiikkaa ja sykettä”.

Käsitys suomalaisten mongolirodusta eli maailmalla sitkeästi, ja rakas länsinaapurimme yritti pitää sitä yllä viimeiseen asti. Vielä 1920-luvulla ruotsalaislehti otsikoi Paavo Nurmen juoksuvoitosta: ”Mongolens vinst”.

Kaukasialainen alkoi väistyä rotunimityksenä 1900-luvun alkupuolella. 1930-luvulla ilmestyneessä tietosanakirjassa, jossa oli ajan hengen mukaisesti monisivuinen artikkeli ihmisroduista, kaukasialainen leimataan vanhentuneeksi. Vielä 1960-luvun alussa se esiintyy tietosanakirjassa, mutta sanan kohdalla mainitaan: ”europidisuurrodusta joskus käytetty nimitys”.

Kuinka sitten kaukasialainen yhtäkkiä putkahtaa vantaalaisen terveyskeskuksen väestöryhmäluokitteluun? Mitä ilmeisimmin nimitys kiertyy meille Amerikasta; englannin sana Caucasian merkitsee edelleen myös valkoihoista. Ehkä monikansallisessa yhteiskunnassa on tarpeen, jopa terveyssyistä, pitää yllä roturekisteriä, mutta Vantaan oloissa se tuntuisi oudolta. Olisiko kaukasialaisen käytölle niin yksinkertainen selitys, että amerikkalainen tietokonepohjainen keuhkojentutkimuslaite vaatii toimiakseen saman tietorakenteen kuin lähtömaassa?


TARU KOLEHMAINEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 2.7.2006.