Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kartanolta kylään

Suomen sijamuotojärjestelmään kuuluu paikallissijojen ryhmä, joka koostuu kahdesta alaryhmästä, sisä- ja ulkopaikallissijoista. Merkitysero näkyy ryhmien nimityksistä: sisäpaikallissijat ilmaisevat jonkin sisässä olemista (kaivossa), sisästä tulemista (kaivosta) tai sisään menemistä (kaivoon), ulkopaikallissijat taas päällä tai lähellä olemista (kaivolla : kaivolta : kaivolle). Paikallissijoja käytetään myös muihin tehtäviin kuin paikallisuuden ilmaisemiseen (kirjoitan kynällä).

Vaikka paikallissijojen työnjako on useimmiten kielenkäyttäjille selvä, ongelmia tuottaa ja opettelua vaatii paikannimien taivutus: jotkin taipuvat sisäpaikallissijoissa (Laviassa), toiset taas ulkopaikallissijoissa (Luvialla). Taivutus noudattaa kunkin paikkakunnan omaa käytäntöä, eikä muunseutuisten kielivaisto välttämättä tuota oikeaa ratkaisua, vaan on turvauduttava hakuteoksiin.

Useimpien kielivaisto kertonee, miten eroavat toisistaan merkitykseltään kaupungissa ja kaupungilla: asun Helsingin kaupungissa mutta olen kaupungilla esimerkiksi liikkumassa kaduilla tai asioilla liikkeissä tai virastoissa. Kuitenkin näyttää siltä, että eräiden muiden sanojen käytössä tämä ero on monelle vaikeampi hahmottaa. Lehtijuttu kertoi kahvila-baarista ”Sammatin kirkonkylällä”, vaikka baari oli vankasti marketin ja bensa-aseman välissä kirkonkylässä.

Samantyyppinen eronteko on tehtävissä myös muotojen kirkossa ja kirkolla kesken. Kun ollaan kirkossa, ollaan kirkkorakennuksessa, tavallisesti kirkkosalissa, ja kirkolla taas viittaa kirkkorakennuksen liepeillä olemiseen, usein erityisesti kirkonkylässä olemiseen (lähdenpä kirkolle kauppaan). Joskus kuitenkin näkee kirjoitettavan jumalanpalveluksesta tai messusta ”kirkolla”, vaikka tilaisuus ilmeisesti olisikin kirkkosalissa.

Saman sanan erilaisiin merkityksen taas liittyy muotopari kartanossakartanolla. Kartano merkitsee yhtäältä =suurtilaa= (Kytäjän kartano), toisaalta =pihamaata= (kävellä kartanolla). Kartanossa-muodon merkitys on yleensä ollut =suurtilalla tai sen päärakennuksessa=, kartanolla-muodon taas =pihamaalla=. Kun sanan =pihamaa=-merkitys lienee monelle vieras, näkee kartanolla-muotoa myös sellaisissa yhteyksissä kuin ”näyttely Albergan kartanolla”, vaikka näyttely olisikin päärakennuksen sisällä.

Paikallissijojen valinnalla on siis voitu kätevästi ilmaista erilaisia merkitysvivahteita. Kun ulkopaikallissijat näyttävät ainakin eräiden sanojen käytössä olevan yleistymässä sisäpaikallissijojen tilalle, ollaan menettämässä yksi kielen ilmaisukeino.


HEIKKI HURTTA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 27.8.2002.