Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Karjala – karjamaako?

Karjalaa voi syystä kutsua idän ja lännen pohjoiseksi rajamaaksi. Karjala on lähes koko historiallisen ajan kuulunut osin idän, osin lännen kulttuuripiiriin. Rajan paikka toki on moneen otteeseen vaihdellut – ja nykyisinkin monet näkisivät sen mielellään taas vaihtuvan.

Karjalaisten asemaa idän ja lännen välissä heijastaa myös itse Karjala-nimen historia. Tämä heimon- ja maakunnannimi ilmestyy skandinaavisiin historiallisiin lähteisiin 600-luvulla ja venäläisiin lähteisiin 1100-luvulla. Nimen sisältämä la-johdin erottaa sen muista vanhoista maakunnannimistämme, esimerkiksi nimistä Häme ja Suomi (jolla alkuaan on viitattu vain Varsinais-Suomeen). On arveltu, että Karjala-nimi olisi näitä nuorempi ja syntyään länsisuomalainen – ovathan vanhimmat la-loppuiset asutusnimemme lähinnä länsisuomalaisia.

Karjala-nimen kantana on todennäköisesti – ei kovinkaan yllättävästi – sana karja. Tämä ei välttämättä tarkoita, että karjalaiset olisi varhemmin tunnettu erityisesti karjanhoitajina. Itse karja-sana on nimittäin lainattu suomeen muinaisgermaanisesta kielimuodosta, jossa sanan kantamuoto on tarkoittanut joukkoa tai ryhmää. Kun länsisuomalaiset, lähinnä hämäläiset, nimittivät idän suunnalla asunutta naapuriheimoa karjalaisiksi, he tarkoittivat siis kenties yksinkertaisesti, että kyseessä oli toinen, heistä erillinen (sota)joukko, jonka kanssa jouduttiin kahakoihin pitkin keskiaikaa.

Monin paikoin Suomessa voi törmätä paikannimiin, jotka on muodostettu maakunnannimestä Karjala. Nämä nimet kertovat karjalaisen kulttuurivaikutuksen historiallisesta laajuudesta. Eniten Karjala-nimiä on Savossa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Samoilta seuduilta löytyvät myös useimpien sukunimeä Karjalainen kantavien juuret. Näitä nimiä ovatkin antaneet nimenomaan karjalaisten naapurit, eivät karjalaiset itse.

Karjala-nimiä löytyy myös Venäjältä, mikä kertoo karjalaisen kulttuurin historiallisista yhteyksistä idän kulttuuripiiriin. Jopa kaukana historiallisen karjalaisalueen ulkopuolella Vienajoen seudulla on paikannimiä, jotka on muodostettu Karjala-nimen vanhasta venäläisestä muodosta Korela. Pohjois-Venäjällä on myös runsaasti suomen Karjalainen-sukunimeä vastaavaa sukunimeä Korelskij tai Karelskij. Kaikki Korela-nimet eivät kuitenkaan välttämättä todista karjalaisesta asutuksesta. Ne voidaan tulkita niin, että venäläiset nimenantajat ovat samaistaneet alueen väestön lännempänä asuneitten karjalaisten kanssa. On vaikea varmasti sanoa, mistä heimosta todellisuudessa on ollut kyse, sillä Vienajoen seudun suomensukuiset kansat sulautuivat venäläisiin jo keskiajalla.


JANNE SAARIKIVI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 23.2.1999.