Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kansainväliset kisat

Suomen sana kansainvälinen on ns. käännöslaina: siinä monesta kielestä tutun international-sanan ainekset on käännetty suomeksi ja näin saatu selvä ja ymmärrettävä ilmaus. Vastaavasti on muodostettu myös viron samaa merkitsevä sana rahvusvaheline (osina rahvus ’kansakunta, kansallisuus’ + vaheline ’välinen’). Kansainvälinen merkitsee vakiintuneesti paitsi kansojen myös valtioiden välisyyttä (”kansainväliset sopimukset”). Sanaa on kuitenkin viime aikoina käytetty myös muunlaisissa yhteyksissä: niiden tarkastelu kertoo yhtä ja toista vallitsevista asenteista ja muodeista.

Kansanedustaja Esko Helle kysyi äskettäin perin aiheellisesti hallitukselta, miksi valtionkin tukemissa Lahden MM-hiihtokisoissa käytetään sellaista tulospalvelua, joka ei tuota teksteihinsä ä- ja ö-kirjaimia. Tästä kertova lehtiuutinen mainitsee, että samanlainen ä:tön ja ö:tön merkintätapa on ollut yleinen myös ”kansainvälisissä kisoissa”.

Lehden ilmaus herättää kysymyksen, eivätkö Lahden kisat sitten ole kansainväliset. On vaikea kuvitella, että juuri minkään lajin maailmanmestaruuskisat eivät olisi kansojen välisiä, siis kansainvälisiä. Urheilutoimittaja onkin tässä käyttänyt kansainvälinen-sanaa ’ulkomaisen’ merkityksessä. Syitä tähän voisi olettaa ainakin kaksi. Yhtäältä voi kyse olla kansallisesta alemmuudentunteesta: Suomessa järjestetty kansainvälinen tapahtuma ei muka olisikaan vielä kansainvälinen, vaan todellinen kansainvälisyys toteutuisi vasta ulkomailla. Toinen selitys olisi väärin ymmärretty ns. poliittinen korrektius: ulkomainen muka olisi sanana jotenkin sopimaton.

Toinen kiintoisa kansainvälinen-sanan käyttö tulee esiin puhuttaessa kansainvälisistä yhtiöistä. Menneinä tiedostuksen vuosikymmeninä vielä puhuttiin monikansallisista yhtiöistä, usein kielteiseenkin sävyyn: tähdennettiin sitä, että tällaiset yritykset eivät ota huomioon toimintamaidensa oloja ja kulttuuria ja että niiden tuottamat voitot kulkeutuvat aivan muualle. Kun tällaisia yrityksiä nimitetäänkin myönteisesti leimautunutta sanaa käyttäen kansainvälisiksi, niitä on vaikeampi kritisoida, vaikka ongelmat tuskin ovat poistuneet. Yritysten toiminta ei myöskään ole ensisijaisesti kansojen tai valtioiden välistä, vaan kyse on pääomista.

Nämä sananvalinnat ovat jo kielellistä vaikuttamista. Kansainvälinen, ulkomainen ja monikansallinen eivät ole samanmerkityksisiä, joten sananvalinnallaan kirjoittaja tahallaan tai huomaamattaan ohjaa lukijan tulkintaa. Lukijan vaikeaksi tehtäväksi jää piiloviestin havaitseminen.


HEIKKI HURTTA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 20.3.2001.