Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Joulurahalla joulurauhaa?

Joulu koostuu eri-ikäisistä ja erilähtöisistä aineksista. Myös joulun sanat luovat mielikuvia ja kuvastavat sekä perinteiden säilymistä että muutoksia.

Suomalaiset – muutkin kuin jouluihmiset – valmistautuvat kristikunnan suureen juhlaan monin tavoin. Ei ole kauan siitä, kun pestiin erityinen joulupyykki, ja edelleen monessa kodissa on tapana tehdä perusteellinen joulusiivous. Entisaikaan puhdetyöt piti saada jouluun mennessä valmiiksi, ettei jouluhiiri kuse. Jos jätti kaikki työnsä aattoon, sanottiin Hämeenkyrössä: ”Jouluaatto pitkä päivä laiskan ämmän tyätä tehlä.”

Varsinais-Suomessa ja Hämeessä on leivottu jouluksi ruislimppu, joulukakku. Se voitiin myös säästää kevääksi ja syödä kylvöaikana, jotta saataisiin syksyllä hyvä sato. Nykyajan joulukakku on makea, joko täytekakku tai englantilaistyyppinen hedelmäkakku.

Pullasta tekee joulupullan esimerkiksi se, että siinä on rusinoita tai sahramia. Joulukahvi puolestaan on arkikahvia laadukkaampaa tai ehkä maustettua kuten myös joulutee. Jouluolut on tummaa ja vaahtoavaa. Monien jouluviinat sen sijaan ovat aivan samoja kuin vappu- tai juhannusviinat.

Nykysuomen sanakirjassa (1951) on hakusana joulukiire. Sanaa jouluruuhka siinä sen sijaan ei vielä ole. Vilskettä riittää valaistulla ja koristellulla joulukadulla, jossa liikkeiden jouluikkunat houkuttelevat.

Ensimmäiset joulukukat ilmestyivät suomalaiskoteihin samoihin aikoihin kuin joulukuusetkin, 1870- ja 1880-luvulla. Nykyisin sana joulukukka tuo mieleen ennen muuta joulutähden, ritarinkukan ja hyasintin. Moni muistaa kuitenkin vielä 50-luvulta joulukorin, jossa oli tulppaani ja kieloja.

Lapsille on tapana antaa joulurahaa lahjaostoksia varten. Myös eräät työnantajat maksavat joulun edellä ylimääräisen palkan, joulurahan. Tänä syksynä esimerkiksi kunta-alan uuteen virka- ja työehtosopimukseen sisältyi niin sanottu jouluraha, 270 euron suuruinen kertaerä.

Joulua nimitetään ilon ja rauhan juhlaksi. Pohjoismaiseen lainsäädäntöön on jo keskiajalla sisältynyt määräys Tuomaan päivänä, 21.12., alkaneesta 20 päivän mittaisesta ajasta, jolloin tehdyistä rikkomuksista oli suoritettava kaksinkertainen sakko. Tähän säädökseen pohjautuu joulurauhan julistus, joka jouluaattona keskipäivällä luetaan Turussa vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talon parvekkeelta.

Joulurauhaa kaikille!

MAIJA LÄNSIMÄKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 23.12.2007.