Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Jouluporsaita

Mitä tuo mieleen sana jouluporsas? Kinkun ystäville se on tietysti jouluksi kasvatettu ja teurastettu sianporsas. Makeasta pitävät herkkusuut ajattelevat piparkakkua, suklaata tai vaaleanpunaista marsipaania.

Tällä sanalla on kuitenkin vanhastaan myös  muita merkityksiä. Joulun aikaan syntynyttä lasta nimitetään leikillisesti jouluporsaaksi. Nimitystä käytetään myös hyvin lihavasta ihmisestä, eikä syytä ole vaikea keksiä.

Entisaikaan piti joulupäivänä pysytellä kotona. Jos joku vastoin yleistä tapaa erehtyi kyläilemään, häntä sanottiin jouluporsaaksi. Nimittelykään ei aina riittänyt, vaan hyvien tapojen rikkoja saatettiin passittaa sikolättiin tai antaa hänelle jopa selkäsauna. Kuten Turussa luettavasta joulurauhan julistuksesta tiedämme, joulunajan rikkomuksista ja sopimattomasta käyttäytymisestä on aikanaan rangaistu tavallista ankarammin.

Muistan lapsuudestani, että kun joulun edellä liikaa riehaannuimme, äiti kysäisi, haluaisimmeko jouluporsaita. Sanoista tekoihin hän ei ryhtynyt, ja lähinnä häntä kai huvitti muistella ja maistella tuota sanaa. Jouluporsaiden antaminen on nimittäin vanha murreilmaus, joka tarkoittaa selkäsaunaa.

Joku saattaa vielä muistaa, että pääsiäisen aikaan on uhattu vastaavasti pääsiäisporsaiden antamisella. Tämä ilmaus on vanhempi kuin jouluporsaiden antaminen. Sana on kirjattuna Huittisten kappalaisen Tuomas Rajaleniuksen saarnaan vuodelta 1654. Saarnasta käy ilmi, että lapsille annettiin pitkänäperjantaina pääsiäisporsaita eli piiskaa – varmuuden vuoksi ja muistoksi Jeesuksen ruoskimisesta.

Sanontatapa ei ole alun perin suomalainen, vaan todennäköisesti kyseessä on väärin käännetty ruotsin sana. Påskris (= pääsiäisvitsa) on käsitetty sanaksi påskgris (= pääsiäisporsas). Sanat ris ja gris ääntyvät melkein samalla tavalla, mikä on helposti johtanut väärinkäsitykseen.

Symbolista vitsomista on menneinä vuosisatoina harjoitettu laajalti Euroopassa kirkollisina juhlapäivinä. Tämmöinen kuritus on uskonpuhdistuksen jälkeen jäänyt pois käytöstä, mutta vanha sanonta on säilynyt pitkään muistona jouluperinteen eri-ikäisistä ja erilähtöisistä kerrostumista. Perinnettä on osaltaan jatkanut joulupukki, joka on tuonut tuhmille lapsille risuja.

Jouluporsas tarkoittaa murteissa myös haavaa tai ruhjetta, mikä selittyy tietysti selkäsaunan merkityksestä. Tämmöisiä  jouluporsaita saattaa saada esimerkiksi kompuroidessaan pikkujouluista kotiin.


MAIJA LÄNSIMÄKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 24.12.2006.