Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Jätkiä Jätkäsaaressa?

Olen töissä Sörnäisissä, Sörnäisten rantatiellä, kuljen usein Käenkujaa pitkin, matkallani ohitan Karhupuiston, ajoin eilen ratikalla Rautatientorille ja kävin Makkaratalossa. – Ilman paikannimiä emme taitaisi tulla toimeen. Kuinka kertoisin vaikkapa työpaikastani ja -matkoistani ilman niitä?

Kansanomaisesti syntyneet paikannimet ovat aina jollakin tavoin kuvanneet tarkoittamaansa paikkaa. Järveä ei ruveta kutsumaan Ahvenjärveksi, ellei sieltä saa ahvenia. Pihlajamäellä kasvaa pihlajia.

Tietyn paikan nimeksi ei siis kelpaa mikä tahansa ilmaus. Nimen on oltava sisällöltään motivoitu. Koska paikannimen tehtävä ei kuitenkaan ole kuvata paikkaa, vaan yksilöidä se, jää nimen sisältö monesti nimeä käytettäessä tyystin vaille huomiota. Useimmat tietävät, mikä paikka Korkeasaari on, mutta moniko tulee ajatelleeksi, että kyseessä on nimenomaan korkea saari?

Mitä pääkaupunkimme keskeiset paikannimet meille itse paikoista kertovat? Helsingissä lukuisat paikannimet ovat alkuaan ruotsinkielisiä. Saman paikan suomenkielinen nimi voi olla ruotsinkielisen äänteellinen mukaelma (Malm > Malmi, Sörnäs > Sörnäinen), käännös (Blåbärslandet > Mustikkamaa, Brändö > Kulosaari) tai näiden välimuoto (Hertonäs > Herttoniemi). Toisaalta suomenkielisellä nimellä ei tarvitse olla selvää yhteyttä ruotsinkielisen kanssa. Gamlas on suomeksi Kannelmäki. Alun perin nimeksi piti tulla Vanhainen, joka olisi ollut ruotsinkielisen nimen melko tarkka käännösvastine. Koska Vanhaista karsastettiin, päädyttiin sen sijasta Gamlasin kanssa äänteellisesti hieman samansuuntaiseen Kannelmäkeen. Vanhainen sai kuitenkin – ikään kuin kompromissina – paikan Kannelmäen nimistössä; alueen keskeisen tien nimi on Vanhaistentie.

Kun ruotsinkielisiä nimiä on käännetty suomenkielisiksi, ei aina ole vältytty virheiltä. Botbyn vastineeksi tuli Vartiokylä, koska ruotsinkielinen nimi yhdistettiin virheellisesti vartiotulta, merkkitulta merkitsevän böte-sanan asuun bote. Oikeasti Botby sisältänee miehennimen Bote. Busholmen kääntyi suomeksi Jätkäsaareksi. Jätkiä ei saarella kuitenkaan nimeksi asti ole ollut. Busholmen-nimen bus ei liity satamajätkää, hampuusia merkitsevään sanaan hamnbuse, vaan vanhaan satamapaikkaan; nimen perustana on muinaisruotsin sana buza ”kauppalaiva”.

Yhtä kaikki, aivan oikeita nimiä nämä väärinkin käännetyt ovat. Kun nimi on jo vakiintunut yleiseen käyttöön, ei sitä kannata lähteä muuttamaan. Tehtävänsä virheellisestikin käännetty nimi täyttää: tarkoittaa juuri sitä paikkaa, jota tarkoittamaan se on annettu ja jota se on aina tarkoittanut.


TERHI AINIALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 4.3.1997.