Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Isännöimistä vai emännöimistä?

Vanhassa talonpoikaisyhteisössä isännän ja emännän tehtävänjako – isännöiminen ja emännöiminen – oli selvä: isäntä vastasi talon hallinnosta ja johtamisesta, emäntä taas kodin hoitoon, ennen kaikkea ruokatalouteen liittyvistä asioista.

Nykyään isännöiminen ja emännöiminen ovat muutakin. Ne ovat erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäjänä, organisoijana tai suojelijana olemista: ”Puolen vuoden aikana Suomi isännöi EU:n puheenjohtajamaana noin 80 kokousta.” Ne ovat yrityksen pitämistä ja hoitamista: ”Ex-missi Seija Paakkola emännöi nyt Haltialan kahvilaravintolaa.” Ne ovat johtopaikalla olemista urheilukilpailussa: ”Norjan Trine Hattestad emännöi vahvalla otteella naisten keihäskilpailua.”

Käytäntö näyttää olevan se, että kun kyseessä on nainen, käytetään sanaa emännöidä; miehestä puhuttaessa vastaava verbi on isännöidä: ”Suvi Linden emännöi kultturiministerien kokousta”, ”Vierailua isännöi puolustusvoimien komentaja, kenraali Gustav Hägglund”. Silloin kun isännöijänä tai emännöijänä on jokin järjestö tai yhteisö, isännöiminen on yleisempää: ”Hotellia alkaa isännöidä Sheraton-ketju”, ”Ruotsissa kinataan nyt siitä, mikä kaupunki saa isännöidä Euroviisuja”.

Poikkeuksiakin toki on: ”Lehmusten kaupunki, Lappeenranta, emännöi huomenna alkavia asuntomessuja”, ”Seminaaria ja kokousta emännöi puolueiden naisjärjestöjen ja puolueisiin sitoutumatomien naisjärjestöjen yhteenliittymä Nytkis”. Jälkimmäisen emännöimisen ymmärtää; onhan kyse järjestöstä, jonka kaikki jäsenet ovat naisia.

Myös silloin, kun on kyse kahdesta tai useammasta eri sukupuolta olevasta henkilöstä, isännöiminen on emännöimistä tavallisempaa: ”Maria Melin ja Vlada Tomevski isännöivät nyt ravintolaa Helsingin lähellä”, ”Juhlia isännöi suurlähettiläspari Eric ja Patricia Edelman”.

Eräässä Väinö Katajan novellissa tytär isännöi taloa vanhempiensa kuoltua. Hän siis vastaa isännän tehtävistä, hoitaa taloa. Tapa, jossa tehtävien luonne - ei tekijän sukupuoli – määrää, puhutaanko isännöimisestä vai emännöimisestä, on tuttu myös murteista. Joku äiti on kehunut poikansa ruoanlaittotaitoja sanomalla että ”se on semmonen että se emannoipi ja tekkee kaikkia” (Saloinen). Lause ”siinä taloos akka isännööttöö (Nurmo) tarkoittaa, että emäntä on ottanut käskyvallan itselleen.

Tehtävien luonteen mukaan määräytyvä isännöidä- ja emännöidä-sanojen käyttö on ainakin lehtiotsikoista päätellen nykyään syrjäytymässä. Syynä on varmasti osaksi se, että isännän ja emännän roolit isännöimisen ja emännöimisen uusiokäytössä eivät selvästi erotu toisistaan. Tämä selitys ei kuitenkaan sovi kaikkiin tapauksiin. Kuten Trine Hattestadia koskevassa lauseessa nähtiin, johtopaikkaa urheilukilpailussa pitäväkin voi emännöidä. Kyse on tehtävien luonteen näkökulmasta paremminkin isännöimisestä: hallitsemisesta, johtamisesta, määräämisestä.


MATTI VILPPULA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 14.3.2000.