Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Impilinna ja Neitsytpolku

Suomessa on ollut useita Impilinnoja, yksinomaan tai enimmäkseen naisten asumia taloja, joissa majaansa ovat pitäneet esimerkiksi karjakot, sairaanhoitajat, tehtaan työläisnaiset tai vaikkapa konttorin tytöt. Naiset itse eivät asumuksilleen tällaista nimeä antaneet, vaan leikkimielinen ja pilkallinenkin nimi oli peräisin seudun vääräleukojen suusta. Vuosikymmeniä sitten naimattomuus oli vielä osoittelemisen ja huomion ansainnut asia.

Luovutetun Karjalan Impilahti Laatokan rannalla kätkee myös nimeensä immen. Nimi on paljon vanhempi kuin Impilinnat, joten itse impikin lienee eri perua. Ikää Impilahti-nimellä on ainakin puolentuhatta vuotta. Siihen liittyy tarinoita, joista useissa viitataan hukuttautuneeseen neitoon. On kerrottu muun muassa, kuinka etelästä tulleet ryöstäjät olisivat seutua hävittäessään pakottaneet nuoren naisen airottomaan veneeseen ja työntäneet hänet aavalle Laatokan selälle aaltojen ja myrskyn ajeltavaksi.

Impi on arvoituksellinen sana. Se merkitsee tyttöä, neitsyttä, neitoa. Sana ei ilmeisesti ole lainkaan esiintynyt kansankielessä, koska murteista siitä ei ole ainuttakaan tietoa. Kirjakieleen sana on tullut kansanrunoista.

Seitsemän veljestä muuttivat Impivaaraan. Tämännimistä paikkaa ei Nurmijärvellä eikä missään muuallakaan ollut, vaan nimi on Aleksis Kiven luomus. Romaanin ilmestymisen jälkeen ja varsinkin 1900-luvulla lukuisat ihmiset ovat kyllä antaneet omalle kotitilalleen saman nimen. Impivaaroja onkin maassamme useita kymmeniä. Nimen ovat saaneet etenkin sellaiset tilat ja mökit, jotka on rakennettu jonnekin kauemmas, jopa syvälle metsään. Kivi itsekin varmasti halusi viitata nimellä paikan syrjäiseen sijaintiin ja samalla sen kauneuteen ja koskemattomuuteen.

Impi-nimille läheistä sukua ovat Neitsyt-nimet. Niitä on Impi-nimiä enemmän, useita kymmeniä. Osa nimistä liittynee tapahtumiin: esimerkiksi Neitsytlampeen on voinut nuori nainen hukuttautua. Osa nimistä puolestaan kuvastaa paikan koskemattomuutta. Viipurin Neitsytniemi on voitu antaa nimeksi kauniille ja neitseelliselle, ehkä kaskeamattomalle niemelle.

Helsinkiläisten parhaiten tuntema Neitsyt-nimi on Neitsytpolku. Tämän Ullanlinnan kaupunginosassa sijaitsevan kadun nimi on alun perin ruotsinkielinen Jungfrustigen. Nimi perustunee siihen, että lähellä ovat olleet sekä Jungfruskrinet-kivi että Jungfruberg-tontti. On myös kerrottu, että nimelle olisivat antaneet aiheen tätä tietä alas merenrantaan pyykkimatkoillaan kulkeneet palvelustytöt.


TERHI AINIALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 7.11.2000.