Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Iisalmen Ii

Pohjois-Savossa, kolmen vesireitin yhtymäkohdassa, sijaitsee Iisalmen kaupunki. Aluksi oli olemassa Iisalmeksi kutsuttu salmi, jonka vierelle syntyi kylä. Kylä sai saman nimen kuin salmi ja kasvoi ajan myötä kaupungiksi. Kaupunginoikeudet Iisalmi sai vuonna 1891. Iisalmi-nimen alkuperää selvittäessään törmää kahden kirjaimen mittaiseen mutta hankalaan ongelmaan. Nimen jälkiosahan on selvä salmi, mutta mistä kummasta alkuosa Ii on peräisin? Kaupungin nimen ruotsinkielinen vastine on Idensalmi, joka ei tosin ole yhtään sen enempää ruotsia kuin Iisalmi. Ruotsinkielinen nimi johdattaakin meidät kohti nimen alkujuuria. Idensalmi on nimittäin lähempänä nimen alkuperäistä asua kuin Iisalmi.

Mikä tai kuka nimen Iden-alun takana sitten on? Voisiko siellä piillä joku Ida, hämärämerkityksinen iisi-sana tai kenties saamen kielen yötä merkitsevä sana idja? Mikään näistä vaihtoehdoista ei liene oikea. Ratkaisua etsittäessä kannattaa muistaa, että Iisalmen lisäksi Ii-nimiä on maassamme lukuisia muitakin. Useimmat niistä ovat vesistöjen nimiä: järvien, lampien, lahtien, saarten, salmien ja ojien nimiä (esim. Iijärvi, Iilampi, Iisaari, Iioja). Oulun pohjoispuolella virtaa Iijoki, jonka mukaan on nimensä saanut Iin kunta.

Erään selityksen mukaan Ii-nimet voivat pohjautua ida-sanaan, joka olisi joskus lainattu suomeen muinaisskandinaavista. Sana merkitsee takaisinpäin virtaavaa vettä joessa tai veden takaisinpäin virtaamista. Muinoin suomen kielessä ei tässä sanassa ole ollut d:tä, vaan dentaalispirantti, eli suunnilleen se sama äänne, joka on esimerkiksi englannin sanoissa the ja brother. Sana olisi muualta kielestämme hävinnyt, mutta jäänyt elämään Iisalmessa ja monissa muissa paikannimissä. Samaa ida-sanan perua voivat olla myös maamme Ii(d)es-, Iis- ja Iit-alkuiset nimet sekä ainakin muutamat Iili-ja Iilis-nimet. Esimerkiksi Eräjärven Iilisjärvessä alkuperäisen spirantin olisi hämäläiseen tapaan korvannut l-äänne.

Iisalmi muistuttaa meitä siitä, että on hyvä pitää silmällä supisuomalaistenkin nimien ruotsinkielisiä pareja. Ne voivat paljastaa nimen vanhemman muodon ja johdattaa näin nimen alkuperän jäljille.



TERHI AINIALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 16.6.1998.