Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Ihmejuoma ternimaito

Muutama vuosi sitten kohistiin hiihtäjien uudesta ihmejuomasta. Se oli ternimaidosta valmistettu ravintolisä. Nyt luontaistuotekaupasta voi ostaa ternimaitovalmistetta jauheena, jonka ”bioaktiivisilla ainesosilla on terveyttä, elinvoimaa ja kestävyyttä lisääviä vaikutuksia”.

Vastapoikinut lehmä lypsää parin kolmen päivän ajan kauniin kellertävää, runsaasti valkuaisia ja vasta-aineita sisältävää ternimaitoa. Tätä nimitystä käytetään myös heti synnytyksen jälkeen erittyvästä äidinmaidosta.

Ternimaito on alkuaan länsisuomalainen murresana. Sanan juuria on aikoinaan etsitty sanskritista asti: ternin arveltiin olevan samaa perua kuin muinaisintian vasikannimitys tarnah. Todennäköisesti terni on kuitenkin samaa alkuperää kuin auerta, ohutta pilveä tarkoittava sana terhen.

Paikoin käytetään nimitystä poikimamaito tai kantomaito. Jälkimmäiseen sisältyvä verbi kantaa tarkoittaa murteissa paitsi tiineenä olemista myös poikimista.

Etenkin Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla puhutaan uudestamaidosta. Uusi ei ole vain vanhan vastakohta, vaan se tarkoittaa myös tuoretta, kypsentämätöntä, raakaa. Merkityssisällöltään samanlainen on muun muassa Uudellamaalla tuttu raakamaito. Se on suora käännös ruotsinkielisten naapureiden råmjölk-sanasta. Nämä nimitykset viittaavat siihen, että ternimaitoa ei vanhastaan ole käytetty ihmisravinnoksi sellaisenaan, vaan pelkästään kypsennettynä.

Itä-Suomessa, Hämeessä ja paikoin Pohjanmaallakin ternimaidon – samoin kuin siitä valmistetun lusikkaruoan, joko keiton tai uunijuuston – nimityksenä on juustomaito. Suurimmassa osassa Itä-Suomea ei kansa ole muunlaista juustoa vanhastaan tuntenutkaan.

Yleisin ternimaidon nimitys Itä-Suomessa on ollut pihkamaito. Pihka viittaa tietysti väriin. Pihkamaito-sana tunnetaan kyllä paikoin muuallakin, mutta se tarkoittaa juuri ennen poikimista erittyvää tai poikimisen jälkeen ensimmäisillä vedoilla erittyvää maitoa, jota ei otettu talteen.

Sanan vanhuudesta kertoo se, että pihkamaito-nimitys tunnetaan myös itäisissä lähisukukielissämme. Venäjänkarjalaiset ovat yleensä juottaneet pihkamaidon vasikoille. Vepsäläiset eivät ole käyttäneet vastapoikineen lehmän maitoa ennen kuin kolme neljä päivää poikimisen jälkeen. Ternimaito, vepsäksi paganmaid eli ”pakanamaito” on kelvottomana heitetty pois.

Hiihtäjillä lienee jo uudet eliksiirit, mutta joistakin kaupoista kyllä saa pakastettua ternimaitoa. Siis kotikokit, uunijuustoa tekemään.


MAIJA LÄNSIMÄKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 28.11.2000.