Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää!

Vanhoilla ihmisillä oli ennen tapana vastata hyvää päivää -tervehdykseen: ”Jumal antakoon!” Vastauksesta näkyy, että hyvän päivän tervehdys tajuttiin toivotukseksi: ”Toivon, että päivästäsi tulisi hyvä.”

Nykyään hyvän päivän toivotusluonne on hämärtynyt. Kenellekään ei tule mieleen kuitata toisen hyvää päivää sanalla kiitos. Hyvää päivää on samanlainen signaali kuin terve, hei tai moi. Hyvän voi jättää ilmauksesta kokonaan poiskin. Voi sanoa pelkän päivää aivan samoin kuin tervehdykset hyvää huomenta ja hyvää iltaa voi korvata lyhyemmillä huomenta ja iltaa.

Hyvä on ainoa adjektiivi, jolla voi täydentää tervehdyksiä päivää, huomenta ja iltaa. Voidaan kyllä sanoa mukavaa päivää tai leppoisaa päivänjatkoa mutta silloin kyseessä ei olekaan tervehdys vaan toivotus, jota käytetään hyvästeltäessä.

Toivotuksia ovat myös ilmaukset hauskaa joulua, onnellista uutta vuotta, iloista pääsiäistä ja virkistävää lomaa. Kuten näkyy, adjektiivina voi toivotuksissa olla muukin kuin hyvä. Ei kuitenkaan mikä tahansa. Esimerkiksi joulukorteissa esiintyvät adjektiivit rajoittuvat melkein yksinomaan näihin neljään: hyvä, hauska, rauhallinen, iloinen.

Toivotuksissa adjektiivi on lähes välttämätön. Toisin kuin tervehdyksissä päivää, huomenta ja iltaa sitä ei hevin jätetä pois. Tosin rennossa, tuttavallisessa puheessa sellaisetkin toivotukset kuin jouluja!, pyhiä!, lomia! ovat kyllä mahdollisia.

Myös hyvää yötä on toivotus, eräänlainen hyvästely. Toivotuksiin sen liittää se, että se vaatii adjektiivin. Tervehdyksiin hyvää päivää, hyvää huomenta, hyvää iltaa sen yhdistää taas se, että niissä olevaa hyvää ei juuri ole tapana vaihtaa muuhun adjektiiviin.

Eräällä television lottoarvontojen virallisista valvojista on persoonallinen tapa tervehtiä. Kun toiset valvojat heidät esiteltäessä sanovat hyvää iltaa, hän korvaa adjektiivin hyvä jollakin muulla. Esimerkiksi mukavaa iltaa ja viihtyisää iltaa ovat hänen ilmauksiaan. Hän siis ikään kuin käyttää toivotusta siinä, missä toiset käyttävät tervehdystä.

On selvää, että jos joka lottoarvontaan yrittää keksiä iltaa-sanan pariksi uuden adjektiivin, epäonnistumisiakin sattuu. Reipasta iltaa kuuluu niihin. Kuka haluaa olla illalla reipas? On melkein kuin sanoisi huonouniselle ennen nukkumaan menoa: ”Keitäpä itsellesi vielä pannullinen vahvaa kahvia!”

Ilmaus jännittävää iltaa tuntuisi sopivan hyvin lottoarvontoihin. Sillä on kuitenkin eräs heikkous. Oikeat lottonumerot selviävät suunnilleen minuutin sisällä siitä, kun toivotus on lausuttu. Kovin pitkään ei jännitettävää siis kestä.

Elokuun viimeisen viikon lottoarvonnassa kuultiin toivotus syksyistä iltaa. Almanakan mukaan elettiin vielä kesää eikä sääkään kovin syksyinen ollut. Kostea kyllä mutta kuitenkin lämmin. ”Pakkoko syksyä vielä oli manata esiin!”, moni ajatteli.

Syksyinen-sanalla on toki muitakin merkityksiä kuin vuodenaikaan liittyvä: synkkä, sateinen, harmaa, alakuloinen. Nuo muut merkitykset tulivat vääjäämättä mieleen, kun lottoarvonnan tulos selvisi: kukaan ei sillä kertaa saanut seitsemän oikein -tulosta ja pääpotti jäi jakamatta. Oli kuin rouva Fortuna olisi liittoutunut syksyn kanssa.


MATTI VILPPULA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 12.10.2004.