Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Holotniekka

Ennen Suomen itsenäistymistä yhteydet Karjalankannakselta Pietariin olivat vilkkaat. Pietariin vietiin maitse ja meritse kaikenlaista myytävää: halkoja, kiveä, soraa, kalaa, sieniä, marjoja. Sieltä myös tuotiin – muun muassa sanoja. Kannaksen murteisiin on nimittäin omaksuttu suuri joukko venäläisiä lainasanoja. Niistä osa levisi edemmäksikin, muihin murteisiin.

Venäjästä peräisin ovat esimerkiksi sellaiset kotitalouden alaan kuuluvat termit kuin liitta ’hellalevy’, pitska ’tulitikku’, kolpitsa ’uunin sivussa oleva penkki’,  juska ’uuninpelti’, kapusta ’kauha’, koussikka ’vesikauha’, serpa ’keitto’, liuhki ’kerma’, metla ’varsiluuta’, taasa ’pesuvati’, lahantka ’pesusoikko’, potska ’tynnyri’, potuska ’patja, tyyny’, kirassi ’paloöljy’ ja vanari ’lyhty’.

Luetteloon voisi lisätä vielä monia sanoja, vaikkapa sellaisen kuin holotniekka. Sen alkuosan pohjana on venäjän sana holod, joka tarkoittaa kylmyyttä. Niekkaa, joka meillä esiintyy esimerkiksi sellaisten yhdyssanojen kuin runoniekka, viuluniekka, partaniekka loppuosana, vastaa venäjässä johdin -nik.

Holotniekan merkitys on edellä sanotun jälkeen yllättävä: ’sammakko, joka on pantu maito- tai piimäastiaan pitämään juoma kylmänä’. Jaakkimassa, Laatokan pohjoisrannalla, kerrotaan anopin moittineen miniäänsä, joka piimäastiasta kauhalla piimää ammentaessaan oli vahingossa nostanut sammakonkin mukaan: ”Mänit jamakkua (= uunipiimää) hakemua, toit holotniekan!”

Tapa käyttää sammakkoa maidon tai piimän viilentäjänä on tunnettu muuallakin. Nimitystä holotniekka on tuollaisesta sammakosta käytetty kuitenkin vain lähinnä Kannaksella.

Onko kyse pelkästä uskomuksesta, vai kykeneekö sammakko todella alentamaan ympärillään olevan nesteen lämpötilaa? Toimiiko se samalla lailla kuin jääkaapin kylmäkoneisto eli varastoi ympäröivästä nesteestä tai ilmasta lämpöä itseensä, jolloin nesteen tai ilman lämpötila vastaavasti alenee? Näihin kysymyksiin on joku luonnontieteilijä parempi vastaamaan kuin minä.

Holotniekka kuuluu katoavien tai jo kadonneiden sanojen joukkoon. Sillä ei enää ole käyttöä, koska tapa pitää sammakkoa maito- tai piimäastiassa on väistynyt. Mikään ei kuitenkaan estä elvyttämästä vanhaa perinnettä. Ajattelen kesämökkejä, joissa sähkön puuttumisen vuoksi on ongelmia maitotuotteiden säilyttämisessä.

Mitäpä, mökkiläiset, jos kerrankin maksaisitte potut pottuina sille tuttavaperheelle, jolla on tapana yllättäen ilmestyä joka kesä mökillenne ainoana tuomisenaan nuutunut parvekekukka! Järjestäkää kuistin pöydälle jotakin syötävää, vaikkapa vain näkkileipää ja maitoa. Antakaa vieraiden rauhassa aloittaa ateriointi. Nostakaa sitten avattu maitotölkki keskelle pöytää ja jääkää odottamaan hetkeä, jolloin sen sisältä ponkaisee rupikonna.


MATTI VILPPULA

Julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 5.8.2003.