Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hieno puku ja hyvä maku

Kolmivuotias sukulaistyttöni Jenni sai tuliaisiksi virolaisen lastenkirjan. Hän kuunteli vähän aikaa, kun äiti luki sitä, ja puuskahti sitten: ”Älä pelleile. Lue kunnolla.”

Vähän hämmentynyt olo on joskus monilla varttuneemmillakin suomalaisilla, kun he oudoksestaan joutuvat tekemisiin viron kielen kanssa. Tuntuu, että jotain ymmärtää, mutta ei ehkä sittenkään ole varma.

Väärinkäsityksiä ja hullunkurisia tilanteita aiheuttavat samoilta tai melkein samoilta kuulostavat sanat, joilla kuitenkin on suomessa ja virossa eri merkitykset. Yksi ja toinen virolaistarjoilija on ällistynyt, kun suomalainen matkailija on halunnut kahvinsa lisukkeeksi viinerin. Viron viiner nimittäin tarkoittaa wieninmakkaraa eli nakkia.

Tallinnan Pühavaimu kirik ei suinkaan ole Neitsyt Marialle vaan Pyhälle Hengelle omistettu. Vaim on kyllä sama sana kuin vaimo, mutta virossa sillä on säilynyt ikivanha hengen ja sielun merkitys. Sulane ei tarkoita virossa sulhasta, vaikka samasta sanasta onkin kysymys, vaan renkiä. Viron ilmavaevad ei myöskään merkitse mitään kiusallista kaasuongelmaa vaan ylevää mielentilaa: maailmantuskaa.

Moni Neuvosto-Virossa käynyt hieraisi silmiään nähdessään kyltin Raamatukauplus ja kaupan ikkunassa lapun ”Koristajaid on vaja”. Siinä vain kirjakauppa yritti rekrytoida siivoojia. Virossa on säilynyt slaavilaisperäisen raamat-sanan vanha kirjan merkitys. Tekijännimi koristaja on muodostettu verbistä koristada, joka tarkoittaa siivoamista ja myös viljan korjaamista. Koristada on sama verbi kuin suomen korjata. Suomen koristaa puolestaan juontuu sanasta korea.

Monet suomalaisia harhauttavat sanat ovat syntyneet siten, että virossa äännekehitys on ollut toisenlainen kuin suomessa. Esimerkiksi viron ori, kalju, lahja ja tali ovat samoja sanoja kuin suomen orja, kallio, laiha ja talvi. Jotkut näistä kyllä tunnistaa taivutusmuotoisina (viron ori-sanan genetiivi on orja ja tali-sanan talve).

Väärinkäsityksiä sattuu myös virolaisille, ja heitä puolestaan naurattavat monet suomen sanat. Hella Wuolijoki kertoo muistelmissaan suomalaisnuorukaisen kohteliaisuuspyrinnöistä sadan vuoden takaa. Nuorimies lausahti tanssiaisissa virolaisdaamille, että tällä ”hieno puku ja hyvä maku”. Neito loukkaantui syvästi moisesta tahdittomuudesta. Pugu merkitsee virossa linnun kupua ja magu mahaa. Rantasipi on lahdentakaisista kielisukulaisistamme kutkuttava hotellin nimi. Sibi nimittäin tarkoittaa virossa käymälän tyhjentäjää.


MAIJA LÄNSIMÄKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 19.9.2000.