Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Friikki ja nörtti Suomessa

Stadin slangin ystävien pamlausilloissa Helsingissä puhutaan vanhaa kieltä, jonka lainasanat ovat enimmäkseen peräisin ruotsista ja venäjästä. Tästä kielimuodosta saa jonkinlaisen käsityksen vaikkapa lukemalla Arvo Turtiaisen runoja kokoelmasta Minä paljasjalkainen.

Vanhan slangin puhujat eivät myönnä, että nykyisin koulujen pihoilla tai paikallisradioiden musiikkiohjelmissa puhuttava kieli slangia onkaan. Kielille, kaikille kielille, on kuitenkin ominaista muutos. Niinpä slangikin muuttuu. Slangi on aina myös tietyn ryhmän omaa kieltä: näin slangejakin on monia. Vanha stadin slangi muotoutui mm. Vallilan kulmilla ja Rööperissä ja oli sellaisena paikallisslangia.

Oman aikamme nuortenslangille on tyypillistä, että sitä levittävät viestimet, esimerkiksi radiokanavat, joten samat ilmaukset ovat tuttuja niin etelässä kuin pohjoisessakin. Osa slangi-ilmaisuista perustuu oman kielen sanojen muunnoksiin, merkityksenmuutoksiin ja kielellä leikittelyyn, mutta paljon myös lainataan – ei enää venäjästä ja ruotsista vaan englannista.

Slanginkäyttäjäyhteisö ei siis olekaan yhteisen asuinseudun vaan yhteisen nuorisokulttuurin, esimerkiksi tietyn musiikkityylin yhdistämä. Tämä kulttuuri ei välitä rajoista: eri puolilla maailmaa kuunnellaan samoja musiikkivideoita, niin että esimerkiksi amerikanenglannin slangisanat saattavat siirtyä lähes suoraan suomeenkin. Tällaisia sanoja ovat muun muassa friikki ja nörtti, joita näkee jo lehtienkin sivuilla melko yleiskielisessä tekstissä. Sanojen merkitys on monelle kuitenkin vieras tai ainakin epämääräinen.

Friikki-sana on kotiutunut suomen slangiin vasta 80-luvulla joten esimerkiksi Kaarina Karttusen Slangisanakirja vuodelta 1979 ei vielä sitä tunne. Sana on lainattu lähes suoraan amerikanenglannin sanasta freak, jolla on kaksi päämerkitystä. Toisaalta sen merkitys on ’erikoinen tyyppi’, ’hippi’, toisaalta sitä käytetään yhdyssanan jälkiosana tarkoittamassa harrastajaa, intoilijaa, hullua (vrt. elokuvahullu). Jälkimmäinen käyttötapa näkyy esimerkiksi sanassa tietokonefriikki.

Mutta mitä ihmettä tarkoitetaan silloin, kun tietokonefriikkejä sanotaan nörteiksi? Sanahan on vielä friikkiäkin myöhempi tulokas kielessämme. Kyseessä on suomalainen asu englannin sanasta nerd, jota käytetään Yhdysvalloissa nykyään varsinkin intohimoisista (ja muulle elämälle vieraista!) tietokone- ja scifiharrastajista.


RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 2.7.1996.