Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

ETYJin jälkeen

Suomi isännöi viime vuoden joulukuussa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön huippukokousta. Tapahtuma aiheutti muutaman päivän ajan poikkeusjärjestelyjä pääkaupungin liikenteessä, ja näistä tiedotettiin muun muassa liikennemerkein. Esimerkiksi pysäköimisestä ilmoitettiin delegaatioiden ja lehdistön käyttämien hotellien ympäristössä tekstillä ”Ei koske ETYJ:iä 4.–5.12.”.

Taivutusmuoto ”ETYJ:iä” ei ole kielenhuollon suositusten mukainen. ETYJ on niin sanottu lyhennesana, siis lyhenne, joka luetaan sanana. Vastaavia ovat UNICEF, NATO ja AKAVA. Nämä lyhennesanat voi myös kirjoittaa niin, että vain sanan alkukirjain on iso: Unicef, Nato, Akava. Näitä on helppo taivuttaa aivan kuten mitä tahansa nimeä.

Myös isokirjaimiseen vokaaliloppuiseen lyhennesanaan taivutuspääte lisätään suoraan pienin kirjaimin: NATOn, NATOon, AKAVAssa, AKAVAan. Illatiivimuodossa toistuu sanan loppuvokaali ja sitä seuraa n-kirjain (AKAVAan). Pelkkä n-kirjain on puolestaan genetiivin pääte (AKAVAn). Konsonanttiloppuisissa lyhennesanoissa käytetään lyhenteen edellä sidevokaalina i-kirjainta: UNICEFia, ETYJiä. Näissä tapauksissa ei siis tarvita kaksoispistettä.

Mikäli lyhennesanaan liitetään kaksoispiste ennen taivutuspäätettä, halutaan osoittaa, että kokonaisuutta ei lueta lyhenteenä, vaan varsinaisena nimenä, josta lyhenne on muodostettu. Näin siis KELA:n luetaan ”Kansaneläkelaitoksen”, kun taas Kelan (tai KELAn) luetaan ”Kelan”. Jos kirjoitetaan ETYJ:n, sana luetaan ”Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön”, ETYJin luetaan ”Etyjin”.

On myös lyhenteitä, jotka luetaan kirjaimittain, ei siis lyhenteestä muodostuvana sanana: YK ”yy-koo”, EU ”ee-uu”, OECD ”oo-ee-see-dee”, SAK ”äs-aa-koo”. Näissä lyhenteissä käytetään aina kaksoispistettä sijapäätteen edellä: YK:ssa, EU:sta, OECD:hen, SAK:hon. Viimeksi mainitun sanan toinen mahdollinen (mutta harvinainen) illatiivimuoto SAK:öön tarkoittaa lukutapaa ”Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöön”.

Myös partitiivissa käytetään kahdenlaista sijapäätettä sen mukaan, kuinka lyhenne tarkoitetaan luettavaksi. EU:ta luetaan kirjaimittain ”ee-uuta”, mutta EU:a luetaan ”Euroopan unionia”.

Lisää tietoa lyhenteistä ja niiden taivuttamisesta löytyy Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen internetsivuilta osoitteesta www.kotus.fi.


LIISA NUUTINEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 8.2.2009.