Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Eräkauppatuotteita hard discounterista

Valtakunnallisen kaupparyhmittymän uudenlainen halpamyymälä muutti lähinurkille, ja meille naapureille tietenkin mainostettiin tätä liikettä. Mainostekstin ensimmäisestä virkkeestä saimme lukea, miten ”hard discounter kokeilumyymälä” on muuttanut alueellemme. Myöhemmin teksti kertoo, että ”erityisen halpoja tuotteita löydät mm. non-foodin puolelta kuten pesuaineet, deodorantit, hammasharjat, hiustenhoitotuotteet jne.”. Kauppa edustaa peräti ”uudenlaista myymäläkonseptia”.

Vierassanojen (konsepti) ja täysin lähtökielen mukaisessa asussa olevien raakalainojen (hard discounter, non-food) käyttö voi olla yhden jos toisenkin mielestä trendikästä. Alituiseen tulemme kokeneiksi sitä, että suomalaisille markkinoidaan suomalaisia tuotteita kokonaan englanninkielisin tekstein. Tällaisen markkinoinnin ilmeisesti uskotaan olevan hintansa arvoista. Monia tämäntapaiset sananvalinnat ja tekstit kuitenkin vain ärsyttävät: kaikki eivät tunne vierassanojen merkitystä saati osaa kyllin hyvin englantia, ja etäännyttävältä tällainen kielenkäyttö voi tuntua sellaisestakin, joka kielitaitonsa puolesta ymmärtää sanottavan.

Puheena olevan uudenlaista myymälää mainostavan tekstin ongelma on kuitenkin osin toisenlainen, kuten seuraavasta katkelmasta näkyy: ”Päivittäistavaran lisäksi tulet varmasti tekemään löytöjä eräkauppatuotteistamme, jotka vaihtuvat kahden viikon välein.” Eräkauppatuote on aivan tutusta suomen kielen sanastosta rakentuva yhdyssana, mutta silti se lienee useimmille vieras. Tekstiyhteydestä selviää sen verran, etteivät eräkauppatuotteet liity metsästykseen vaan ovat hyvinkin vaihtelevia, mm. imureita, tehosekoittimia, stereoita, työkaluja tai reppuja. Ilmeisesti kyse on tuotteista, joita tulee kauppaan tietynsuuruinen erä ja joiden tilalle tämän erän loputtua tulee erä aivan muunlaista tavaraa.

Hard discounter, non-food, myymäläkonsepti ja eräkauppatuotteet ovat ammattisanastoa, kauppaketjujen suunnittelijoille varmaan hyvinkin tuttuja mutta asiakkaille enemmän tai vähemmän vieraita. Kuitenkin myös mainonnassa samoin kuin vaikkapa tieteen tulosten kansanomaistamisessa ja virkakielessä on tärkeää, että otetaan huomioon se, kenelle teksti on tarkoitettu. Asiantuntijoiden ammattisanastoa on yleistajuisessa tekstissä vältettävä, vaikka se asiantuntijan mielestä parhaiten kuvaisikin puheena olevaa asiaa.


HEIKKI HURTTA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 1.10.2002.