Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Citykarhu ja kettutyttö

Jos on ollut kauan poissa Suomesta ja seuraa uutisiamme vain satunnaisesti, ei ole helppoa ymmärtää kaikkia viestimissä vilahtelevia sanoja. Niissä on yllättävän paljon sellaisia, joita vielä muutama vuosi sitten ei ollut olemassakaan ja joita uusinkaan sanakirja ei selitä: uusien asioiden ja aatteiden myötä tulevia uusia sanoja, uudissanoja.

Viime kesänä lehtiä lukeneet saivat seurata citykarhun, tuon Etelä-Suomen taajamiin eksyneen mesikämmenen, laukauksiin päättynyttä tarinaa. Tuleeko uusia citykarhuja? Jääkö sana kieleemme, vai oliko se vain kesän 1997 erikoisuus? Joka tapauksessa sana citykarhu on uudissanoja helpommasta päästä, niin sanottu läpinäkyvä yhdyssana, joka voidaan ymmärtää osiensa perusteella.

Vaikeampi satunnaiselle uutistemme seuraajalle on kettutyttö, vaikka sekä kettu että tyttö ovatkin tuttuja. Sanan ymmärtääkseen pitää tietää, että nimitys alun perin tarkoitti kahta nuorta tyttöä, jotka päästivät tarhakettuja karkuun eläinten vapautusliikkeen nimissä. Nyt näyttää siltä, että kettutyttö-sanan merkitys olisi laajentumassa tarkoittamaan yleisemminkin äärikeinoja käyttäviä eläinsuojelijoita. Jos näin käy, löytää sana paikkansa ennen pitkää myös sanakirjasta.

Sanakirjassa sanoille annetaan mahdollisimman kattava selite, mutta kaikkia niihin liittyviä merkitysvivahteita on mahdoton kuvata. Kettutyttö on affektiivinen, voimakkaita tunteita herättävä sana, ja sen herättämät mielikuvat ovat erilaisia. Turkistarhaajan näkökulmasta kettutyttö on epäilemättä terroristiin verrattava kielteinen sana, mutta kiihkeän maailmanparantajan mielestä siihen saattaa sisältyä sankaruuden sädekehä. Luontoaktivistista itsestään kettutytöttely voi kuulostaa loukkaavalta.

Hilpeä uudissana pyykkilautavatsa kertoo muuttuneista kauneusihanteista. Sanallahan tarkoitetaan kireiksi bodattuja eli kehonrakennuksella aikaan saatuja vatsalihaksia.

Ei vatsan ole aina tarvinnut sellainen olla: Raamatun Korkeassa veisussa mies kiittää rakastettunsa ihanuutta muun muassa sanomalla ”sinun vatsasi on kuin nisuläjä” (vanhan käännöksen mukaan, sen, jota vielä isoäitini luki), ”sinun uumasi on nisukeko” (vuoden 1938 kirkolliskokouksen hyväksymä laitos) ja ”sinun vatsasi on vehnäkumpu” (uusi käännös, jossa Korkea veisu on muuttunut Laulujen lauluksi). Mutta nyt voi siis kehua armaansa muotoa sanomalla ihailevasti ”sinun vatsasi on kuin pyykkilauta!” Pyykkilauta-sana käytettynä vatsasta on kyllä hauskaa sanojen kierrätystä: tuskinpa kaikki bodisalilla hikoilevat edes ovat nähneet oikeata pyykkilautaa.


RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 2.12.1997.