Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Bavarian kylässä

Elokuussa 2005 kirjoitettiin paljon Keski-Euroopan suursateiden aiheuttamista tulvista. Ilmaislehden uutisessa oli tuolloin kuvateksti: ”Peter Stoekl seisoi vyötäisiään myöten vedessä eilen Bavarian kylässä 60 kilometriä Münchenistä pohjoiseen.” Sijaitseekohan Münchenin pohjoispuolella tosiaan Bavaria-niminen kylä, vai onko sittenkin kyse jostain muusta?

München on tunnetusti Baijerissa (saks. Bayern), ja Baijeri taas on englanniksi Bavaria. Uutinen, jossa ”Bavarian” kylästä kerrottiin, oli todennäköisesti tullut meille englanninkielisenä, ja uutisessa oli varmaan käytetty joko Bavaria-nimeä tai ’baijerilaista’ merkitsevää Bavarian-sanaa; alkuperäistekstissä lienee siis puhuttu yleisesti baijerilaiskylästä kylän nimeä mainitsematta.

Paria vuotta aikaisempi lehtitieto taas kertoo, miten ”Saksassa rikottiin sunnuntaina uusi lämpöennätys, kun Bavariassa sijaitsevassa Rothin kaupungissa lämpötila kipusi 40,4 asteeseen”.

Noloa Bavaria-asun pääseminen lehtitekstiin on: siitä näet on pääteltävissä, ettei uutisen laatija tiedä, mihin paikkaan englannin Bavaria viittaa, eikä hänelle tule mieleen tarkistaa, voisiko se vastata jotakin meillä yleisessä käytössä olevaa nimiasua.

Joskus englannin kautta tulleet nimiasut ovat voineet johtaa huvittaviinkin kömmähdyksiin: Takavuosina lehtiuutisessa kerrottiin Itävallan ja Italian rajalla sattuneista maanvyöryistä, jotka olivat haudanneet alleen autoja, ja kerrottiin, että Australian autoliitto oli tämän johdosta erityisesti varoittanut autoilijoita. – Australian autoliittoa Keski-Euroopan luonnonilmiöiden seuraukset tuskin kiinnostavat. Alkuteksti oli tässäkin tapauksessa varmaan ollut englanninkielinen, ja siinä oli tietenkin käytetty Itävallan englanninkielistä nimeä Austria, jonka toimittaja oli sitten sotkenut Australiaan.

Eräillä verkkosivuilla kerrotaan, että yrityksen ”toimintoja johdetaan toimistoista Tukholmassa, Gothenburgissa, Malmössä, Oslossa, Kööpenhaminassa, Helsingissä ja Tallinnassa”. Onkohan kirjoittaja tiennyt, että Gothenburgin kaupunki tunnetaan niin sijaintimaassaan kuin Suomessakin paremmin nimellä Göteborg? Niin ikään verkosta peräisin on maininta, jonka mukaan ”vuonna 1462 Cosimo de Medici perusti Florenceen ’platonilaisen akatemian’”. Ainakaan kaikki tekstin lukijat eivät ehkä tiedä, että Florence tunnetaan sekä meillä että Italiassa Firenzenä.

Vielä vaikeampi maantieteellinen pähkinä suomalaiselle lukijalle lienee englanninkielinen joennimi Vistula. Eräässä EU-käännöksessä kerrotaan: ”On todettu, että Oder- ja Vistula-joista on virrannut Itämereen huomattavia määriä myrkyllisiä aineita.” Tunnettu ympäristöjärjestö on kiinnittänyt huomiota samaan ongelmaan: ”Ympäristömyrkyt vaivaavat suuria jokia, kuten Reiniä, Tonavaa ja Vistula-jokea.”

Mikä joki ”Vistula” siis on? Sijaintimaassaan Puolassa se tunnetaan nimellä Wisła, mutta meillä on yleensä käytössä joen saksalaiseen nimiasuun perustuva Veiksel.


HEIKKI HURTTA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 31.1.2006.