Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

”Kun ois kesä ja helluntai eikä milloinkaan talvi ja maanantai”

Tunnetuin helluntaihin liittyvä sanonta on varmasti ”jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä”. Suomen kansa on kuitenkin liittänyt juhlaan paljon muitakin enteitä ja toivomuksia.

Helluntain säästä nähtiin enteitä koko kesän säähän, esimerkiksi ”jos helluntaina sataa niin sataa joka pyhä juhannukseen saakka”. Etelä-Suomessa kansa on odottanut muun muassa kärpästen ja paarmojen ilmestymistä ihmisten ja eläinten kiusaksi. Paarmojen sikiämisajasta on sanottu: ”Helluntai hempeimmillään, paarmat pahimmillaan”. Tällä viitataan siihen, että ensimmäiset paarmat ovat kiusallisimpia.

Tärkeä tapahtuma oli helluntaisauna. Jos koivu oli jo lehdessä, helluntaina kylvettiin ensimmäisen kerran uusilla vihdoilla tai vastoilla. Tämä kesän ensimmäinen saunavihta tai -vasta heitettiin saunan katolle, ja sen asennosta ennustettiin elämän tärkeitä tapahtumia, esimerkiksi tulevan puolison asuinpaikka tai omaan kuolemaan liittyviä asioita.

Helluntai oli kuitenkin ennen kaikkea leikin ja lemmen aikaa. Nuoret tanssivat, lauloivat ja pukeutuivat parhaimpiinsa. Tytöt toivoivat pojilta tunnustuksia, kuten ”heilani on kuin helluntai”. Juuri helluntaina pojat katselivat itselleen aviopuolisoa.

Myös vanhemmat ihmiset ovat odottaneet helluntaita – aikahan on vuoden kauneinta ja valoisinta: ”Kun ois kesä ja helluntai eikä milloinkaan talvi ja maanantai.”

Nykyään kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen päivänä. Helluntai-sanan taustalla on muinaisruotsin pyhää merkitsevä sana (samoin kuin juhlan nimessä helatorstai).

MINNA PYHÄLAHTI

Kielitoimiston kielenhuoltaja ja kouluttaja

Kolumni on julkaistu toukokuussa 2013.

Lähde:

Kustaa Vilkuna (1973): Vuotuinen ajantieto