Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hyvää virkakieltä 2016

XAMK-lyhennettä on vaikea yhdistää oikeaan kohteeseen

Uusi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu käyttää lyhennettä XAMK. Ulla Onkamo kertoo, miksi lyhenne ei toimi.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on oppilaitoksen nimenä toimiva ja noudattaa suomen kielen lautakunnan vuonna 2004 antamaa suositusta: nimi kertoo heti, että sen tarkoitteena on oppilaitos, ja se välittää lisäksi hyödyllistä tietoa koulutusasteesta ja oppilaitoksen suhteellisesta sijainnista.

Suomen kielessä x-kirjain on vieras

Toimivaksi ei sen sijaan voi sanoa uuden ammattikorkeakoulun käyttämää XAMK-lyhennettä. Kyseessä ei oikeastaan ole lyhenne vaan jonkinlainen oheisnimi, sillä lyhenteet muodostetaan lyhennettävän sanan tai nimen kirjaimista.

XAMK-lyhenteessä on menty pidemmälle. Nimen Kaakkois-Suomi isoista kirjaimista k ja s on muodostettu leikittelyn kautta x-kirjain. X ei kuulu suomen kielessä kuin vierasperäisiin lainasanoihin, joissa se äännetään ks:nä. Vaikka lyhenteen loppuosana on vakiintuneesti ammattikorkeakoulua tarkoittava AMK ~ amk, ei XAMK-lyhenne avaudu edes silloin, kun varsinainen nimi esitetään sen rinnalla. Lyhennettä ei myöskään pysty kirjoittamaan kuullun perusteella oikein. Lisäksi sen aiheuttamat mielikuvat ovat omituisia, jopa epäsuotuisia: X-amk? Kuten englannin X-files ja x-rated, siis jotain tuntematonta ja sopimatontako? Äx-amk tai Ex-amk? Entinen ammattikorkeakoulu?

Lyhyt ei aina ole hyvä

Sähköistyminen on johtanut siihen, että tekstilajien ja viestintäkanavien kirjo on entistä suurempi. Mainosten ohella lyhyet ja napakat ilmaisut ovat käteviä ja taloudellisia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, pikaviestisovelluksissa sekä verkko- ja sähköpostiosoitteissa. Valitettavasti ilmiöllä on myös varjopuolensa: lyhyys ja selkeys eivät aina kulje käsi kädessä.

Yhä useammin tulee vastaan omituinen käsitys, jonka mukaan helposti brändättävien, ”oikeiden” nimien kuuluu olla kieleltään epäselviä, tiiviitä kirjainyhdistelmiä. Kun kyseessä ovat tuotteet tai yritykset, kryptiset nimet ehkä menettelevät. Julkisella puolella ajattelussa mennään kuitenkin metsään monestakin syystä. Nimien suunnittelijat eivät saisi unohtaa seuraavia tärkeitä seikkoja:

1. Käytä ymmärrettävää nimeä

Nimien tarkoitus on yksilöidä kohteensa taloudellisesti mutta ymmärrettävästi. Siksi yhteisön käytössä syntyneet perinteiset paikannimet ja henkilönnimet ‒ myös ensimmäiset yritysnimet 1800-luvulla ‒ ovat kaikki aikoinaan olleet merkitykseltään läpinäkyviä. Toisin sanoen ne ovat koostuneet ymmärrettävistä sanoista, jotka ovat kertoneet kohteestaan jotakin yhteisön kannalta olennaista. Vasta ajan kuluttua ja kielen kehityttyä nimien merkitys on saattanut hämärtyä.

2. Lyhennä vain tarvittaessa

Lyhenne tai lyhyys ei ole itseisarvo, vaan lyhenteitä käytetään vain tarvittaessa. Niitä ei ole tarkoitus muodostaa miten sattuu, eikä niitä käytetä varsinaisen nimen rinnalla, vaan sen asemesta puhetta tai tekstiä tiivistämässä. Nimestä ei myöskään tarvitse muodostaa lyhennettä, jos käyttö on vaivatonta sellaisenaan.

3. Keskity olennaiseen

Julkisten palveluiden nimien ensisijainen tehtävä ei ole myydä, brändätä tai hauskuuttaa, vaan kertoa kansalaisille olennaista kohteensa toiminnasta suomeksi ja tarvittaessa myös ruotsiksi.

Hyvän kielenkäytön vaatimus koskee myös nimiä

Hallintolakia sovelletaan kunnan toimialaan kuuluvien peruskoulujen ja lukioiden lisäksi myös muissa maksuttomissa oppilaitoksissa. Niinpä sen vaatimusta asiallisesta, selkeästä ja ymmärrettävästä kielenkäytöstä ‒ nimet mukaan lukien ‒ olisi syytä noudattaa myös yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Ei pidä unohtaa, että yksi tärkeä brändiä rakentava tekijä on selkeä ja toimiva viestintä.

ULLA ONKAMO

Lue lisää:

Hyvä julkinen nimistö (Virkakielikampanjassa laadittu kalvosarja)

Onkamo, Ulla 2015: Ammatillisten oppilaitosten nimet (Kielikello, 2/2015)



Palaa otsikoihin