Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hyvää virkakieltä 2016

17.3.2016

Varo työnimeä!

Suurista hankkeista saatetaan käyttää julkisuudessakin työnimeä. Ulla Onkamo muistuttaa, että työnimet eivät useinkaan sovellu lopputuotoksen viralliseksi nimeksi.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vahvisti 21.2.2016, että Tampereella aletaan valmistella kolmen korkeakoulun yhdistymistä. Hanke käynnistyi alun perin jo vuoden 2014 keväällä, ja siitä tiedotetaan muun muassa opiskelijoiden ylläpitämällä verkkosivustolla Tampere3info. Verkkosivuilla ja mediassa on kirjoitettu muun muassa Tampere3-hankkeesta, Tampere3-yliopistokonsernista, Tampere3-prosessista tai pelkästään Tampere3:sta, jolloin viittauskohde saattaa olla epäselvä. Esimerkiksi seuraavissa teksteissä Tampere3 viittaa jo tulevaan oppilaitokseen eikä hankkeeseen:

”Tavoitteena on synnyttää Tampereelle kansainvälisesti arvostettu työelämää ja suomalaista yhteiskuntaa kehittävä monialainen yliopisto. Tekniikan, terveyden, yhteiskunnan, talouden ja johtamisen koulutusalat muodostaisivat nykyistä joustavammat opintopolut. Tampere3:n rakenne vahvistaisi toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta.” (Valtioneuvoston verkkosivut 15.3.2016)

”Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa käytiin alustavaa keskustelua Tampere3-korkeakoulun hallintorakenteesta sekä sisällöistä.” (www.tampere3info.fi 15.3.2016)

Pudasjärvellä on puolestaan suunniteltu uutta koulukeskusta vuodesta 2012. Samaan keskukseen on tulossa ala-aste, yläaste, lukio ja kansalaisopisto. Koska rakenteilla on maailman suurin hirsistä rakennettu koulu, on hankkeen työnimenä ollut Hirsikampus. Nyt Hirsikampusta ehdotetaan kunnassa myös tulevan koulukeskuksen nimeksi.

Suurista rakennus- tai yhdistymishankkeista näkee toisinaan käytettävän työnimeä myös julkisessa viestinnässä. Usein kuvailevat nimitykset, esimerkiksi tekstiyhteydestä riippuen Pudasjärven koulukeskushanke tai koulukeskushanke, kuitenkin riittäisivät. Jos työnimeä käytetään, tulisi muistaa, ettei se yleensä ole paras tai edes sopiva nimi hankkeessa valmistuvalle rakennukselle, oppilaitokselle, viranomaiselle, raidelinjalle jne.

Koska hankkeen parissa työskentelevät käyttävät nimeä päivittäin, he tottuvat nimeen ja kokevat sen helposti luontevaksi ja jopa vakiintuneeksi. Hyvän julkisen nimistön vaatimuksia työnimet täyttävät kuitenkin harvoin.

Pudasjärven koulukeskukseen ei ole tulossa korkeakoulua, vaikka nimen Hirsikampus jälkiosa kampus tarkoittaa nimenomaan korkeakoulualuetta. Lisäksi nimi voi luoda mielikuvia hirsirakentamisen opetuksesta. Nimestä Tampere3 ei käy lainkaan ilmi, että nimi viittaa oppilaitokseen, puhumattakaan koulutusasteesta. Numeron sisältävä nimi tuo mieleen valtateiden nimet ja aiheuttaisi todennäköisesti hankaluuksia käytännössä, mistä kielii jo nykyinen oikeinkirjoituksen vastainen kirjoitustapa (oikeinkirjoitussääntöjen mukaan Tampere 3). Työnimissä on myös harvoin ajateltu kaksikielisyyttä, vaikka hankkeen lopputuloksena olisi esimerkiksi kaksikielinen oppilaitos.

Jos hankkeen lopputuotoksen yksityiskohdat ovat riittävässä määrin selvillä jo hanketta käynnistettäessä, ei mikään estä suunnittelemasta virallista nimeä heti alkajaisiksi ‒ ennen kuin epäinformatiivinen työnimi yleistyy käyttöön.

ULLA ONKAMO

Lue lisää:

Hyvä julkinen nimistö. Virkakielikampanjassa laadittu kalvosarja, saatavissa osoitteessa http://www.kotus.fi/ohjeet/nimistonsuunnittelun_ohjeita.

Onkamo, Ulla 2015: Ammatillisten oppilaitosten nimet ‒ Kielikello 2/2015


Palaa otsikoihin