Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hyvää virkakieltä 2016

15.6.2016 9.17

Kielentutkijat kehittämässä työelämän kieltä

Kielitieteen päivien työpajassa pohdittiin, mitä kielentutkimus voi antaa muuttuvalle työelämälle. Liisa Raevaara kertoo työpajan annista.

Yhä useammilla aloilla työntekijöistä on tullut kielityöläisiä. Työ on tekstien lukemista ja kirjoittamista, esiintymistä, keskusteluja työtovereiden ja asiakkaiden kanssa. Kirjoitettavien tekstien kirjo on laajentunut ja odotukset suullisen viestinnän ja vuorovaikutustaitojen hallinnasta kasvaneet. Näistä teemoista keskusteltiin Työelämän kieltä tutkimassa -työpajassa, joka kokoontui toukokuussa pidetyillä Kielitieteen päivillä Oulussa.

Työpajassa esiteltiin ammatillista kielenkäyttöä tarkastelevia tutkimuksia. Osallistujat pohtivat myös, millaista tutkimusta tarvittaisiin ja miten kielentutkijat voisivat edistää työelämän kielenkäyttötaitoja ja kielitietoisuutta.

Työyhteisö kielenoppijan apuna

Työpajan ohjelmaan kuului muun muassa Johanna Kompan ja Salla Kurhilan esitelmä Työyhteisö kielenoppijan apuna – kielentutkija työyhteisön apuna. He kertoivat juuri alkaneesta hankkeestaan, jossa tutkitaan, miten suomea toisena kielenä puhuvat hoitajat ja lääkärit voivat kehittää kielitaitoaan työn ohessa ja miten työyhteisö voi tukea kielenoppimista osana arkista työtä.

Tutkimuksen ensivaiheessa seurataan työyhteisön toimintaa ja selvitetään, millaiset työtilanteet tai työssä käytettävät tekstit ovat suomenoppijalle erityisen ongelmallisia. Kartoituksen pohjalta pyritään kehittämään sellaisia työskentelemisen tapoja, kirjoittamisen ja vuorovaikutuksen käytänteitä, joilla näitä ongelmia voidaan ratkoa ja vähentää.

Tavoitteena on, että kielenkäytön kannalta hankalien tilanteiden kartoittaminen ja toimintamallit ongelmien vähentämiseksi auttavat suomea toisena kielenä puhuvia työntekijöitä kehittämään ammatillista kielitaitoaan. Tutkimus pyrkii lisäämään myös muiden työyhteisön jäsenten tietoisuutta työkielensä piirteistä ja työhönsä liittyvistä kielenkäyttötavoista.

Tutkijoiden tekemissä haastatteluissa kävi ilmi muun muassa se, että osa työntekijöistä katsoi suomen kielen opettamisen kollegoille vievän liikaa aikaa muun työn ohessa eikä sitä myöskään pidetty omaan työhön kuuluvana. Tutkimuksen myötä lisääntyvä kielitietoisuus voi avata tähänkin ongelmaan uuden näkökulman. Kun selkeämpää ja vastaanottajan huomioivaa tapaa käyttää kieltä voi harjoitella suomea opettelevien kollegojen kanssa, taitoa voi hyödyntää myös asiakastyössä ja työyhteisön sisäisen viestinnän yleisemmässäkin kehittämisessä.

Kielentutkimus virkakielityön apuna

Kotimaisten kielten keskuksen omat resurssit tehdä tutkimusta ovat pienet. Esitelmässään Kielenhuollon tarvitsema tutkimus ja ajatuksia sen kehittämiseksi Salli Kankaanpää pohti keinoja, joilla Kotus voisi lisätä yhteistyötä yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa ja edistää näin kielenhuoltoon ja virkakielityöhön liittyvää tutkimusta.

Suunnitteilla on muun muassa aihepankki, johon on tarkoitus kerätä ehdotuksia kielenhuoltoon ja virkakieleen liittyvistä tutkimusaiheista. Kotuksen asiantuntijat voivat myös tarjota apua opiskelijoiden ohjauksessa sekä tutkimusaineistojen hankinnassa.

Virkakielityön kannalta tärkeitä ovat esimerkiksi erilaisia ammatillisia tekstejä käsittelevät tutkimukset. Tarvitaan tietoa siitä, miten eri alojen ammattilaiset ja viranomaiset kirjoittavat työhönsä liittyviä moninaisia tekstejä, vaikkapa päätöksiä, suunnitelmia, muistioita, tiedotteita, ja millaisia näiden tekstien tyypilliset piirteet ovat. Tieto auttaa kartoittamaan toimivia tekstin rakentamisen ratkaisuja sekä kehittämään kirjoittamisen prosesseja.

Kielitietoisuutta työelämään  

Työpajan loppukeskustelun monissa puheenvuoroissa nostettiin esiin yleisen kielitietoisuuden tärkeys. Parhaimmillaan työelämän kielen tutkimus, kuten virkakielityökin, lisää työyhteisöjen ymmärrystä siitä, millainen työväline kieli on. Tekstit, puhe ja vuorovaikutus ovat mukana lähes kaikessa työnteossa, ja kielenkäyttöön liittyvät ratkaisut ovat monella tavalla merkityksellisiä esimerkiksi työn tehokkuuden ja sujuvuuden, työhyvinvoinnin ja asiakastyytyväisyyden kannalta.

LIISA RAEVAARA

Kielitieteen päivät 25.–27.5.2016, Oulun yliopisto. Abstraktit.
Tiililä, Ulla 2014: Kielikäsitykset hyvän virkakielen esteenä. – Kielikello 3/2014.


Palaa otsikoihin