Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hyvää virkakieltä 2015

30.12.2015 8.00

Elämä virkakielikampanjan jälkeen

Voiko kampanjasta saadut kokemukset tiivistää kahdeksi toimintaohjeeksi? Tätä yrittää Matti Räsänen virkakielipalstan kolumnissaan.

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kesäkuulle 2011. Hallitusohjelmassa mainittiin toimeksianto, jonka tavoitteeksi asetettiin säädöskielen, viranomaisviestinnän ja asioinnin kielen kehittäminen. Hallitusohjelman siivittämänä perustettiin tammikuussa 2013 työryhmä laatimaan toimintaohjelma. Ryhmä työskenteli vuoden ja luovutti Hyvän virkakielen toimintaohjelman opetusministeri Krista Kiurulle tammikuussa 2014.

Virkakielikampanja oli yksi Hyvän virkakielen toimintaohjelman suosituksista. Kampanjan valmisteluihin tartuttiinkin oitis, ja itse virkakielikampanja käynnistettiin eduskunnan Kansalaisinfossa 13.10.2014. Sen keskeisin ajatus oli kannustaa valtion ja kuntien viranomaisia parantamaan kielenkäyttöään. Tavoitteena oli antaa sekä tietoa virkakielestä että välineitä toimia oma-aloitteisesti. Erityisesti korostettiin kielen ymmärrettävyyden merkitystä, minkä tähden myös selkokielen käyttö nousi esiin.  

Virkakielikampanjan päätöstilaisuus pidettiin 13.10.2015 Säätytalossa. Tilaisuus järjestettiin symbolisena eleenä jo vähän etuajassa, selkeän kielen päivänä. Aino Piehl on käsitellyt kampanjan sadonkorjuuta virkakielipalstan jutussa 30.10.2015.

Miten elämä jatkuu?

Nyt kun virkakielikampanja on lopullisesti ohi, katseet suuntautuvat sekä tulevaan että menneeseen. Mitä opimme? Miten elämä jatkuu?

Kampanja on sanakirjamääritelmää lainatakseni ’määrätarkoitukseen tähtäävä tehokas (lyhytaikainen) tempaus’, joka suunnataan tiettyyn kohteeseen. Se on iso henkinen ponnistus, joka tyhjentää akut hetkeksi. Tilapäisen rutistuksen taustalla on toivomus siitä, että saataisiin aikaan pysyviä muutoksia.

Kampanjan aikana nousi esiin tukuittain hyviä näkökulmia virkakielen parantamiseksi. Kullakin työpaikalla on erityispiirteensä ja toimijalla erityiskysymyksensä. Tämä panee kysymään, voiko kampanjan aikana esille nousseista teemoista yleistää jotakin kaikkia koskevaa. Uskaltaudun tiivistämään havaintoni kahteen otsikkoon.

Toimintatapojen jatkuva luotaaminen on tärkeintä

Virkakieltä voi parantaa monella tavalla. Lähtökohtana on aina vankka ammatillinen ja kielellinen osaaminen, mutta pelkkä kirjaviisaus ei riitä. Tarvitaan tilannetajua, pelisilmää, kekseliäisyyttä, luovuutta ja uskallusta. Viestintäympäristö ja -tekniikat muuttuvat kaiken aikaa. Kielessä on jonkin verran ehdottomia totuuksia, mutta toimintatavoissa on paljon suhteellisia totuuksia. Työpaikalla on löydettävä ympäristöön ja aikaan sopivia toimintamalleja.

Ongelmakohtien tunnistaminen on puoliksi tehty

Hyvän lääkärintyön kultainen ohje on oikean diagnoosin tekeminen. Sitä ei voi koskaan korostaa liikaa. Lääkäri ei voi hoitaa potilasta oikein, jos ei tiedä, mikä potilasta vaivaa.

Hyvän kielityön kultainen ohje on kielen ja viestinnän ongelmakohtien tunnistaminen. Ongelmakohtia tunnistavia työpaikkoja leimaa kolme asiaa: avoin työyhteisö, avoin vuoropuhelu kaikkiin suuntiin ja palautteen hyödyntäminen.

Miten havaitut ongelmat sitten korjataan? Tähän on yksi nykyaikainen tapa: rohkeus uudistua. Tärkeintä on liike. Yksilöllä on vastuunsa, mutta työyhteisö vetää uudistumiskyvyn rajat. Mitä tekisimme tänään järkevämmin kuin eilen? Miten esitämme parannusehdotukset toisillemme? Miten puhumme työkulttuuristamme? Miten mokaamisesta selvitään? Virkakielityön DNA:han on koodattu lopulta aika vähän.

MATTI RÄSÄNEN

Piehl, Aino 2015: Virkakielen sadonkorjuuta. Hyvää virkakieltä -palsta.

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkaieltä -palstalla 30.12.2015.


Palaa otsikoihin