Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Virkakieli ja nimet

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen ja ruotsin kielen lautakunnat julkaisivat hiljattain kannanoton julkishallinnon erisnimistä ja niiden suunnittelusta (ks. www.kotus.fi). Lautakunnat ilmaisivat siinä vakavan huolestuneisuutensa julkisessa nimistönsuunnittelussa esiintyvistä puutteista ja myös siitä, ettei uudistuksia suunniteltaessa käytetä kieli- ja nimistöasiantuntemusta, jota on tarjolla valtion omassa tutkimuskeskuksessa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa eli Kotuksessa. Suomen kansalliskielten lautakuntien yhteiskannanotto on harvinainen toimi, ja sitä käytetään vain erittäin painavista syistä, jotka koskevat koko Suomen kielimaisemaa.

Julkishallinnon nimenannon hutiloinneista on kärsitty maailman sivu, mutta sietokyvyn raja tuli vastaan viimeistään aluehallintouudistuksen valmistelun yhteydessä. Paraikaa on näet menossa muutos, jossa läänit korvataan ensi vuoden alusta aluehallintovirastoilla ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Virastot toimivat suurimmaksi osaksi vanhojen läänirajojen alueilla, mutta niiden nimet poikkeavat aivan olennaisesti totutuista maantieteellisistä jakolinjoista. Osa nimivalinnoista on suorastaan järjenvastaisia.

Väli-Sisä-Keski-Suomi?


Esimerkiksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toimii Lapin aluehallintoviraston eteläpuolella, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella. Uudistus sijoittaa Pohjois-Suomen Lapin alueen eteläpuolelle, jossa se ei ole koskaan sijainnut. Jos esitys toteutuu, esimerkiksi Kokkolan kaupungin asukkaat kuuluvat hallinnollisesti alueeseen, jota virkamiehet kutsuvat Pohjois-Suomeksi, vaikka se ei maantieteellisesti pidä paikkaansa.

Maantieteelliseen alueeseen liittyvien nimitysten ongelmallisuutta lisää se, että muutosten seurauksena maahan saattaa syntyä useita erilaisia aluejakoja, joiden luokitusperusteet vaihtelevat. Tämän vuoksi samarajaisillakin alueilla saattaa olla eri nimiä sen mukaan, missä yhteydessä alue on nimetty. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alan uudistuksessa Suomi jaetaan viiteen osaan, joiden nimityksistä osa on ristiriidassa muissa uudistuksissa ehdotettujen tai vakiintuneiden alueiden nimien kanssa.

Keski-Suomea kutsutaan aluehallintouudistuksessa Sisä-Suomeksi, mutta sama alue nimetään Keski-Suomeksi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa eli Kaste-ohjelmassa. Lisäksi Suomen kartalle ollaan luomassa myös uusi alue, Väli-Suomi, mikä hämärtää asiaa entisestään. Väli-Suomella tarkoitetaan Kaste-ohjelmassa aluetta, joka on sama kuin Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue.

Maailma muuttuu, siispä ”kaikki käy”


Kotuksen nimistönhuolto on korostanut moneen otteeseen, että nimet pitää suunnitella niin, että ne ovat täsmällisiä ja paikantavia sekä ennen kaikkea maantieteellisesti oikein. Hallinto ei saa muodostaa väkivalloin sellaisia nimiä, joilla ei ole tosiasiallista käsitepohjaa tai jotka poikkeavat totutuista sanankäytöistä. Nimiä ei voi muodostaa tyhjästä ottamatta huomioon historiaa, maantiedettä ja paikallistuntemusta.

Nimien muuttamista perustellaan sillä, että maailma muuttuu kovaa vauhtia, taukoamatta. Uusia nimiä on luotava vanhojen tilalle. Siitä, että maailma muuttuu ja asiat sen mukana, ei vallitse erimielisyyttä. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että muutosten aiheuttama nimeäminen voitaisiin huitaista tuosta vain. Muutosvastarinta on välistä suorastaan tervetullutta.


MATTI RÄSÄNEN

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 25.11.2009.

Katso muita virkakielipalstoja.