Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Säädöksiä vaikka sarjakuvina – jos ymmärrettävyys vaatii

Meksikossa pidettiin 20.–23.11. konferenssi, jossa kohtasivat ymmärrettävän virkakielen hyväksi työskentelevät ihmiset eri puolilta maailmaa. Konferenssin olivat järjestäneet Meksikon valtio, sikäläinen ITAM-yliopisto ja kansainvälinen yhdistys Clarity (http://www.clarity-international.net/), joka on perustettu edistämään selkeää oikeuskieltä (plain legal language).

Konferenssi toi esiin sen, kuinka samanlaisia ovat kielestä riippumatta ne piirteet, jotka tekevät lain ja hallinnon tekstit vaikeaksi ymmärtää. Termit, kiteytyneet sanontatavat ja pitkän perinteen muovaamat monimutkaiset rakenteet ovat käteviä erikoisalansa kielenkäyttöön tottuneille. Ne säästävät aikaa ja vaivaa, kun niiden sisältämä signaali riittää avaamaan koko merkityksen pitkän selityksen sijasta, aivan kuin merenkulussa käytetyt merkkiliput. Sen sijaan alan ulkopuolisille liput eivät kerro mitään, vaan selitykset ja tutummat ilmaukset ovat välttämättömiä, jotta asian voisi ymmärtää.

Tekstien selkeyttäjät

Toisaalta konferenssissa kävi ilmi myös, kuinka erilaisissa oloissa ymmärrettävään kieleen pyritään. Eurooppalaiset, australialaiset ja pohjoisamerikkalaiset puhujat käsittelivät tapoja saada viranomaiset innostumaan selkeästä viestinnästä, ja keinoja, joilla säädöskieltä ja siihen perustuvaa viranomaisten viestintää voidaan tehdä kansalaisille helpommaksi ymmärtää.

Ruotsalaiset osanottajat kertoivat omista järjestelmistään, esimerkiksi viranomaisten kielenhuoltoverkostosta, jota valtion kielenhuolto-organisaatio Språkrådet (http://www.sprakradet.se/klarspråk) ohjaa, ja oikeusministeriön (http://www.regeringen.se/sb/d/2518) kielenhuoltajan ja juristin muodostamista työpareista, jotka yhdessä tarkastavat kaikki julkaistavat säädökset.

Isossa-Britanniassa valtio ei harjoita kielenhuoltoa, mutta yksittäiset viranomaiset voivat pyrkiä viestimään ymmärrettävästi, jos kiinnostusta on. Kielenhuoltoa voidaan tilata myös konsulttiyrityksiltä, jopa säädöksiin. Samoin toimitaan muissa anglosaksisissa maissa. Meidän yhdenvertaisuuslakiamme vastaavan Englannin säädöksen kirjoittaja esitteli hankettaan, jossa selkeyteen pyritään erityisesti rakenteellisin keinoin eli siten, että monia eri-ikäisiä ja eri väestöryhmiä koskevia säädöksiä yhdistetään ja syrjintätilanteisiin voi etsiä ohjetta samasta säädöksestä.

Portugalissa selkeään viranomaisviestintään on herännyt kiinnostus vasta äskettäin. Lainkohdista kootut tiedotuskirjeet ovat saaneet eläke- ja muista sosiaalietuuksistaan huolestuneet kansalaiset soittamaan virastoihin suurin joukoin, jotta he saisivat selvyyden siihen, mitä heille on tapahtumassa. Tämä tilanne on tuttu meillä Kelassakin. Sosiaaliviranomaiset perustivat tiedotuskeskuksen ja pestasivat kieliasiantuntijoita laatimaan ymmärrettävämpää tiedotusmateriaalia, ja nyt muutama muukin virasto on aloittanut samanlaisen projektin.

Kun selkeäkään teksti ei auta

Latinalaisessa Amerikassa säädösten ja viranomaisviestinnän ymmärrettävyys saa aivan erilaisia ulottuvuuksia. Meksikossa (http://www.sip.gob.mx/calidad-contenidos/619-contenidos-lenguaje) pyrkimystä selkeyteen motivoi vahvasti taistelu korruptiota vastaan. Ei puhuta pelkästään siitä, miten viestintä saadaan selkeämmäksi, vaan myös siitä, mitkä tiedot ovat julkisia. Kun viestintä on ymmärrettävää, on myös helpompi nähdä, mistä asioista olisi saatava tietää enemmän ja tarkemmin.

Meksikossa ja muualla Latinalaisessa Amerikassa ei riitä sekään, että tietoa annetaan ja että se esitetään muulla kuin perinteisen virkakielen tavalla. Monissa maissa on paljon lukutaidottomia kansalaisia ja myös monia sellaisia, joiden äidinkieli ei ole maan valtakieli. Myös näiden kansalaisten täytyy saada tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Chilen kansalliskirjasto (http://www.bcn.cl/guias/index_html) esittelee tärkeiden säädösten sisältöä kysymys-vastausparien, sarjakuvien ja kuulokuvien avulla. Jo 90 laista on saatavana tietoa tällaisessa muodossa.

Keinoja ymmärrettävään viestintään siis löytyy, kun on halua kehitellä niitä ja, ennen kaikkea, kun siihen myös osoitetaan varoja. Maanosasta ja valtiosta riippumatta ratkaisevaa onkin, että myönteinen asenne johtaa käytännön tekoihin.


AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 10.12.2008.

Katso muita virkakielipalstoja.