Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Puheenjohtajavaltio Britannian puheenjohtajuuskausi?

Suomi on seuraavan kerran EU:n puheenjohtaja vuoden 2006 loppupuoliskolla, ja jo pitkään on suunniteltu, miten tämä tehtävä hoidetaan: mitä asioita edistetään, mitä kokouksia järjestetään ja missä. Asiasta on puhuttu ja kirjoitettu runsaasti, ja nyt monia on ruvennut häiritsemään, että tuosta kaudesta käytetään kahta eri sanaa. On kyselty, kumpi on oikea muoto, puheenjohtajakausi vai puheenjohtajuuskausi.

Puheenjohtajuuskausi tai puheenjohtajakausi, puheenjohtajavaltio tai -maa

Puheenjohtajakausi ja puheenjohtajuuskausi ovat olleet käytössä rinnakkain ainakin niin kauan kuin Suomi on ollut EU:n jäsen. Niistä puheenjohtajakausi on aina ollut tavallisempi, mutta ei puheenjohtajuuskausikaan ole harvinainen. Niitä on myös käytetty samoissa yhteyksissä, niin hallituksen tiedonannoissa, ministerien puheissa, EU:n suomenkielisissä asiakirjoissa kuin tiedotusvälineissäkin. Ne ovat esiintyneet samassakin tekstissä tai puheessa, eivätkä kirjoittajat sen enempää kuin lukijatkaan ole aina huomanneet, että sana on kesken tekstin vaihtunut toiseen. Vaihtelua voi myös hyödyntää toiston välttämiseksi.

Kumpikin sana on moitteetonta suomea. Ei ole myöskään erityistä syytä pyrkiä vain yhden sanan käyttöön, vaan kielenkäyttöön kuuluu samanmerkityksisten sanojen käyttö vuorotellen. Joskus niillä voi olla tyyliero, kuten valtioneuvostolla ja hallituksella. Puheenjohtajuuskausi ja puheenjohtajakausi vastaavat kuitenkin toisiaan täysin myös tyyliltään. Jos terminologinen yhtenäisyys jostain syystä on tärkeää, voidaan valita kumpi tahansa.

Kielessämme on toinenkin puheenjohtajuuteen liittyvä sanapari, jonka merkitykset vastaavat täysin toisiaan: puheenjohtajamaa ja puheenjohtajavaltio. Näistä puheenjohtajamaa on selvästi tavallisempi tiedotusvälineissä, ja myös ministeriöiden tiedotteissa sitä käytetään enemmän. Sen sijaan EU-teksteissä sitä ei käytetä lainkaan, vaan niissä on käytössä vain puheenjohtajavaltio. Nämäkin sanat ovat kielen kannalta yhtä hyvät ja oikeat. Niissä on kuitenkin pieni tyylin ja esiintymisympäristön ero: puheenjohtajavaltiota käytetään sellaisissa virallisissa yhteyksissä, joissa sanaa puheenjohtajamaa ei käytetä. Sama erohan on yhdyssanan perusosilla valtio ja maa.

Taipuuko puheenjohtajavaltio maan nimen edellä?

Sanoja puheenjohtajavaltio ja puheenjohtajamaa käytetään usein yhteydessä, jossa niitä seuraa valtion nimi. Tällaisiin tapauksiin liittyy taivutusongelma: pitäisikö kirjoittaa puheenjohtajavaltion Suomen vai puheenjohtajavaltio Suomen? Entä kuinka kirjoitetaan silloin, kun puheenjohtajavaltiolla on oma määrite: tulevan puheenjohtajavaltion Itävallan vai tulevan puheenjohtajavaltio Itävallan? Suomen kielen lautakunta suositti keväällä 2005, että kummassakin tapauksessa voi joko taivuttaa tai jättää taivuttamatta. Kaikki edelliset vaihtoehdot ovat siis oikein.

Aikaisempien sääntöjen mukaan titteli tai (uuden termin avulla ilmaistuna) nimikemäärite taipuu, jos se on luonteeltaan tilapäinen (kuten syytetylle Maija Meikäläiselle) tai jos sillä on oma määrite (kuten oikeusministeriön kansliapäällikön Rissasen puhe vrt. kansliapäällikkö Rissasen puhe). Näitä sääntöjä on noudatettu myös silloin, kun on kyse muun kuin henkilönnimen nimikemääritteestä.

Kuitenkin jo pitkään on ollut kielenkäytössä tavallisempaa, että sekä tilapäiset että määritteelliset tittelit jätetään taivuttamatta. Suomen kielen lautakunta totesi, että onkin usein vaikea tehdä eroa tällaisten määritteiden välillä (onko esimerkiksi on puheenjohtaja tilapäinen vain pysyvä?). Samoin on ollut hankala erottaa nimikemääritteeseen kiinteästi kuuluvaa ja irrallista määritettä toisistaan (esimerkiksi filosofian maisteri ja va. professori).

Puheenjohtajana Britannia, Iso-Britannia tai Yhdistynyt kuningaskunta

EU:n tämänhetkisen puheenjohtajamaan nimi tuottaa kirjoittajille päänvaivaa. Mikä on oikea tapa nimittää sitä: Britannia, Iso-Britannia, Englanti vai Yhdistynyt kuningaskunta? Suomenkielisissä EU-teksteissä näkee lähes pelkästään nimen Yhdistynyt kuningaskunta, kun taas Suomessa tätä ei käytetä juuri ollenkaan. Se on osa valtion virallista nimeä, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, joka esiintyy vain laeissa, kansainvälisissä sopimuksissa ja protokollateksteissä. Esimerkiksi hallituksen tiedotteissa ja vastaavissa käytetään nimenä Isoa-Britanniaa, kun taas tiedotusvälineet suosivat Britanniaa. Sitä käyttää myös ulkoministeriö tiedotteissaan ja lehtikatsauksissaan. Muissa yhteyksissä Englanti on selvästi käytetyin saarivaltion nimityksistä, mutta EU:n puheenjohtajuudesta puhuttaessa sitä ei juuri käytetä. Suomen kielen lautakunta suositti vuonna 1996, että muissa kuin valtiollisissa virallisissa yhteyksissä voidaan käyttää nimityksiä Britannia, Iso-Britannia ja Englanti, tässä suosituimmuusjärjestyksessä.


AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 28.9.2005 (nro 113, s. 15–16).

Katso muita virkakielipalstoja,
esim. Puheenjohtajuuskoukeroita.