Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Mistä apu kieliongelmiin?

Varsinkin kirjoitetun kielen muotoilussa saattaa tulla vastaan ongelmia, joihin tarvitsee apua. Oma apu, paras apu. Mistä löytää kättä pitempää, kun pulma iskee? Esittelen seuraavaksi keskeiset, itsenäisesti käytettävät kielenhuollon apuneuvot, joiden kanssa jokaisen kirjoittajan pitäisi tulla sinuiksi.

Ensinnäkin tietoa on saatavana sähköisessä muodossa helposti ja peräti ilmaiseksi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) on valtion kielitieteellinen tutkimuslaitos, jonka keskeinen toimintamuoto on kielenhuolto. Kielenhuollosta vastaa siellä Kielitoimisto. Kielitoimiston verkkosivuilla on kasapäin muun muassa oikeinkirjoituksen ohjeita, termejä ja ilmauksien selityksiä (www.kotus.fi/kielitoimisto). Erityisen kysyttyjä ovat olleet pilkkusäännöt, lyhenneluettelo (ks. ’katso’, t ’tunti’) ja lista pikku ilmauksista, jotka kirjoitetaan sanaliitoiksi (alun perin, kaiken kaikkiaan). Sivustoa päivitetään ajankohtaisilla aiheilla. Lisäksi kannattaa panna merkille, että myös Kotuksen muiden osastojen sivut tarjoavat kielenhuoltoon liittyvää tietoa.

Toisekseen sanat ovat keskeinen osa kieltä, ja niinpä kirjoittaja tarvitsee hyvän yleiskielen sanakirjan. Sanakirja tarjoaa sanojen merkityksen ja käyttöalan lisäksi myös oikeinkirjoitukseen ja kielioppiin liittyvää tietoa. Oikeinkirjoitukseen kuuluu muun muassa yhteen ja erilleen kirjoittaminen (tietynlainen  t. tietyn lainen). Kielioppitietoa puolestaan on esimerkiksi sanan taivutus (siili : siilit, ei ”siilet”) ja rektio (maistua hyvältä t. hyvälle).

”Kielitoimiston sanakirja” on Kotuksessa laadittu yleiskielen sanakirja. Sitä esitellään verkko-osoitteessa www.kotus.fi/julkaisut/sanakirjat/ks/. Samasta yhteydestä löytyvät myös ohjeet kirjan hankkimiseksi. Tarpeen mukaan kannattaa ostaa myös vierassana- eli sivistyssanakirjoja ja erikoisalojen sanakirjoja. Kirjoittajan apuvälineiksi tarkoitettuja teoksia luetellaan Kielitoimiston verkkosivuilla.

Kolmanneksi kirjoittaja tarvitsee kattavan kielenhuollon oppaan, josta voi saada apua oikeinkirjoitukseen ja sanaa laajempien rakenteiden käyttöön. Opaskirjasta voi tarkistaa muun muassa välimerkkien käytön säännöt (pilkku, piste, ajatusviiva jne.), numeroilmausten merkinnän (5 miestä ’viisi miestä’, 5:tä miestä ’viittä miestä’) ja ison kirjaimen käytön (opetusministeriö, Opetushallitus). Kielenhuollon opaskirja tukee myös lauseen ja tekstin muotoilun kysymyksissä. Seuraavat kolme teosta ovat  käytössä laajalti.

Osmo Ikola: Nykysuomen opas. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja. Turku 2001.

Terho Itkonen: Uusi kieliopas. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2002.

Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl: Kielenhuollon käsikirja. Yrityskirjat 2002.

Neljänneksi kielenhuollon tiedostuslehti Kielikello auttaa kirjoituspulmien kanssa painiskelevaa (kustantajan verkko-osoite www.stellatum.fi). Se tarkastelee kieltä monesta eri näkökulmasta. Kielikellossa annetaan kielenkäytön ohjeita kuten käsikirjoissa, mutta toisaalta valotetaan myös kielen menneisyyttä, sanojen taustaa ja murteita. Lisäksi käsitellään sanastokysymyksiä ja kerrotaan ajankohtaisista kielenkäytön ilmiöistä. Kielikello tiedottaa myös suomen kielen lautakunnan päätöksistä.

Verkko-Kielikello on Kielikellon sähköinen arkisto vuodesta 1968. Sen käyttöön tarvitaan käyttäjätunnus. Ohjeet käyttäjätunnuksen tilaamiseksi ovat osoitteessa www.kielikello.fi. Verkko-Kielikelloa voi käyttää käsikirjan tapaan vapaan tekstihaun ansiosta.

Neljä kätevää keinoa: Kielitoimiston verkkosivut, Kielitoimiston sanakirja, kielenhuollon opaskirja ja Kielikello. Kun vielä jaksaa opetella käyttämään näitä tietolähteitä, rivit suoristuvat entisestään.


MATTI RÄSÄNEN

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 27.1.2006 (nro 27, s. 31–32).

Katso muita virkakielipalstoja.