Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen alkukirjainpulma

Kansainvälinen rikostuomioistuin aloitti toimintansa Haagissa 11.3.2003. Sen perustamiseen ja alkutaipaleeseen on liittynyt vaikeita ja pitkällisiä erimielisyyksiä. Suomi on johdonmukaisesti ajanut tuomioistuimen perustamista, mutta meillä näyttää erimielisyyksiä aiheuttavan nimen oikeinkirjoitus. Pitäisikö nimi aloittaa isolla vai pienellä alkukirjaimella? EU:ssa kirjoitusasu on isokirjaiminen. Myös Suomen viranomaiset ovat enimmäkseen ison alkukirjaimen kannalla, tiedotusvälineet taas pääosin pienen. Järjestöt kirjoittavat nimen mikä milläkin tavalla. YK:n suomenkielisillä Internet-sivuilla käytetään pientä alkukirjainta.

Mistä malli uuden tuomioistuimen nimen oikeinkirjoitukseen?

Alkukirjaimen valintaan vaikuttavat tässä ristiriitaiset esikuvat. Tuomioistuimen nimi on englanniksi International Criminal Court ja ranskaksi Cour pénale internationale, ja nämä kirjoitusasut vaikuttavat varmasti viranomaisten ja EU:n viestintään. Suomalaisten tuomioistuinten nimet taas kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, ja tämä käytäntö on kaiketi ohjannut tiedotusvälineiden valintoja. Valinta tosin on varmaan usein tiedostamaton: Kun lehdessä on ulkoministeriön tiedotteen pohjalta juttu ministeriön osastopäällikön valinnasta uuden rikostuomioistuimen tuomariksi, tässä jutussa on iso alkukirjain (Kansainvälinen rikostuomioistuin), vaikka muissa jutuissa nimi olisi pienikirjaiminen. Toisaalta ulkoministeriönkin teksteissä nimi esiintyy myös pienikirjaimisena, esimerkiksi ministerin puheissa tai ulkomaanlehtikatsauksissa.

Vieraskielisissä tuomioistuinten nimissä alkukirjainpulmalta on vältytty, koska nimessä on yleensä osana erisnimi: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Ruandan kansainvälinen sotarikostuomioistuin. Myös tämä malli on voinut vaikuttaa pienen alkukirjaimen valintaan, sillä toistaiseksi kirjoittajat ovat halunneet varustaa uuden tuomioistuimen jollakin selityksellä ja puhuneet YK:n tai Haagin kansainvälisestä sotarikostuomioistuimesta, jolloin pieni kirjain tuntuu luontevammalta vaihtoehdolta.

Julkishallinnon alkukirjaimet pulmallisia

Hallinnon organisaatioiden nimet ovat kauan tuottaneet kirjoittajille päänvaivaa juuri alkukirjaimen valinnassa, koska joukkoon on kuulunut sekä iso- että pienikirjaimisia eikä raja niiden välillä ole ollut selvä. Ensimmäisen suosituksen asiasta laati Suomen Akatemian kielilautakunta vuonna 1947. Sen jälkeen suomen kielen lautakunta on käsitellyt julkishallinnon nimiä uudelleen vuosina 1982 ja 1995. Aiheesta on viimeksi kirjoittanut Kielikello-lehteen Kielitoimiston edellinen virkakielenhuoltaja Jussi Kallio (numeroon 2/1996). Tänä vuonna aiheeseen aiotaan palata uudelleen. Näinkin tiheään on alkukirjainta pitänyt käsitellä siksi, että maailma ja hallinto ovat koko ajan muuttuneet ja niiden mukana myös nimien oikeinkirjoitus. Keskushallintoa on purettu, on perustettu erillisiä virastoja ja laitoksia ja niitä taas on liikelaitostettu ja yhtiöitetty. Tämä kehitys on vienyt siihen, että yhä useampi organisaatio on saanut uuden erisnimen tai että entinen nimi on alettu kirjoittaa isoin kirjaimin.

Kielitoimisto lähetti vuosina 1982 ja 1995 virastoille ja laitoksille kyselyn, jossa tiedusteltiin niiden kantaa nimensä alkukirjaimeen. Varsin moni niistä halusi siirtyä ison kirjaimen käyttöön entisen pienen sijasta. Kielitoimisto ja suomen kielen lautakunta olisivat olleet valmiit suosittamaan kaikkien julkishallinnon nimien kirjoittamista isolla, mutta valtionhallinnon perusorganisaatioon kuuluvat laitokset, joukossa juuri tuomioistuimet, eivät halunneet muuttaa perinteistä käytäntöä, eikä tätä haluttu vastustaa. Niinpä tuomioistuinten nimet suositellaan edelleen kirjoitettavaksi pienin kirjaimin, ja tämä käytäntö on hyvin juurtunut kirjoittajien mieleen: korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, vesiylioikeus, työtuomioistuin ja muut tuomioistuimet aloitetaan pienellä alkukirjaimella.

Vakiintunut sääntö säästää kirjoittajan vaivaa

Monenlaista ja monista syistä lähtöisin olevaa kirjavuutta on hallinnon nimien alkukirjainkäytännössä paljon. Poikkeuksia aiheuttaa vanhentunut kirjoitustapa, jota perinteen vuoksi säilytetään, kuten nimessä Suomen Pankki. Kunnioituksesta kirjoitetaan toisinaan Tasavallan Presidentti tai Korkein oikeus, vaikka pieni alkukirjain on muuten vakiintunut kirjoitustapa. Jotkut noudattavat tarkasti lakitekstiä ja kirjoittavat vaikkapa säteilyturvakeskus pienellä kirjaimella siitä huolimatta, että keskus-loppuiset nimet kirjoitetaan ohjeiden mukaan isolla. Näistä valinnoista on tuskin muuta haittaa kuin se, että muita kirjoittajia voi ruveta vaivaamaan, mikä on ohjeiden mukainen ratkaisu, ja heidän on tarkistettava, pitääkö heidän käsityksensä paikkansa. Se ei ehkä kuitenkaan ole ihan vähäpätöinen haitta: sääntöjen tarkoitushan on luoda helposti muistettavissa oleva malleja, jotta joka ratkaisua ei tarvitsisi erikseen miettiä tai tarkistaa. Ne, jotka ovat kirjoittaneet kansainvälisen rikostuomioistuimen pienellä kirjaimella, ovat luottaneet tähän ja seuranneet tuttua ohjetta: tuomioistuinten nimet kirjoitetaan pienellä kirjaimella.


AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 4.4.2003.