Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Jollei toivoteta joulua, mitä toivotetaan?

Viime vuosina on Suomessakin nähty vuodenlopun toivotuksia, joissa ei mainita sanaa joulu. Ajatus lienee alun perin kotoisin Yhdysvalloista. Siellä erityisesti liikekumppanit ovat jo vuosikymmenien ajan lähettäneet toisilleen joulun alla tervehdyksen Season’s Greetings, jossa ei ilmaista, mikä syy tervehdyksen ajankohdassa saa lähettäjän muistamaan saajaa. Tervehdyksen saaja voi sitten täydentää muistamisen syyn uskontonsa tai vakaumuksensa mukaan.

Suomessa joulu yhä juhlista jaloin

Suomessa yhtenäiskulttuurista on vielä niin paljon jäljellä, että tavallisin vuodenlopun toivotus sisältää edelleen sanan joulu. Hyvää, rauhallista tai iloista joulua toivottavat edelleen niin viranomaiset kuin yksityiset ihmisetkin.  Vakiintuneisuus ja toistuvuus tekevät näistä vaihtoehdoista sillä tavoin neutraaleja, että ne sopivat viranomaistenkin tervehdyksiin. Olisi mielenkiintoista selvittää, onko adjektiiveissa jonkinlaista vaihtelua: toivotetaanko esimerkiksi taloudellisesti vaikeina aikoina mieluummin hyvää tai rauhallista ja nousukaudella taas useammin iloista joulua. Jos tervehtijällä on halua erottua ja välttää valmiiksi painettuja kortteja, voi keksiä muita adjektiiveja määrittelemään joulua: leppoisaa, ihanaa, herkullista tai mitä kenenkin tunnelmaan parhaiten sopii.

Suomen kielen joulu ei ole alkuperältään kristillinen ilmaus. Sana on samaa perua kuin ruotsin jul, ja se on lainattu skandinaavisista kielistä. Alun perin se on tarkoittanut keskitalven pakanallista juhlaa, ja sen kanssa samaa kantaa on jo aiemmin germaanisista kielistä tullut sana juhla. Nykyään kuitenkin sana joulu herättää voimakkaasti mielikuvia, jotka vuosisadat ovat pohjolan tärkeimmän kristillisen juhlan nimeen kinostaneet. Entiseen ei ole paluuta, ja uskonnollisesti neutraalia toivotusta varten etsitään muita vaihtoehtoja.

EU pyrkii neutraaleihin tervehdyksiin

Euroopan unioni puolestaan on lähettänyt jouluttomia tervehdyksiä jo joidenkin vuosien ajan. Monikielisissä tervehdyksissä esitetään joko yleisluontoisia hyvän toivotuksia, kuten alles Guddes, meilleurs vœux tai mit den besten Wünschen, tai sitten toivotetaan hyviä pyhiä tai hyviä juhlia. Esimerkiksi ruotsiksi on toivotettu god helg ja viroksi häid pühi. Näiden sanojen alkuperäinen merkitys on tosin ’pyhäpäivä’ eli päivä, jolloin ei tehdä työtä ja jona pidetään julkinen jumalanpalvelus. Merkitys on myöhemmin laajentunut muihinkin työstä vapaisiin päiviin.

Hyvien pyhien toivotuksen voi Ruotsissa ja Virossa esittää myös ennen vappua tai muuta ei-kirkollista juhlapäivää. Suomeksikin on mahdollista toivottaa ennen viikonloppua hyvää pyhää. Aiemmin sillä tarkoitettiin sunnuntaita, mutta nykyään on parasta varautua vieraisiin lauantainakin, jos kutsuu vaikka jonakin pyhänä pistäytymään. Samanlainen siirtymä voidaan nähdä myös suomen sanan arkipyhä käytössä, koska sillä voidaan tarkoittaa muitakin kuin kirkollisia juhlapäiviä, esimerkiksi itsenäisyyspäivää. Monen mielessä sana pyhä ajanilmauksena kuitenkin yhdistyy nimenomaan kirkkopyhiin.

Kaikista toivotuksista ei ilman muuta tiedä, ajatteleeko lähettäjä kirkollista juhlapyhää vai muuten vain vuodenlopun vapaita. Joulun aikaan Espanjassa näkee joka puolella tekstin felices fiestas. Sitä käytetään myös jouluttomana toivotuksena. Saksaksikin voidaan toivottaa frohes Fest, joulua mainitsematta. Pelkästään juhlapäiviin viitataan sloveeninkin toivotuksessa vesele praznike. Se, että näitä toivotuksia käytetään monikielisessä tervehdyksessä selvästi jouluttomien rinnalla, paljastaa niiden olevan tarkoitettu pyhä-ilmausten tavoin neutraaleiksi.

Kantaa ottamaton toivotus suomeksi

Suomeksi vakiintuneita jouluttomia toivotuksia ei ole, joten sellaisia on nyt pitänyt kehitellä. Hyvien pyhien lisäksi voidaan toivottaa täsmennetysti esimerkiksi hyvää juhlakautta tai hyvää talven juhla-aikaa tai juhliin viittaamatta hyvää vuodenvaihdetta. Lisää vaihtoehtoja todennäköisesti keksitään tulevina vuosina, ja monenlaisia jouluttomia toivotuksia voi tietenkin olla käytössä rinnakkain yhtä hyvin kuin nyt on joulutoivotuksiakin. Kaikkiin joulunaikaan tarkoitettuihin toivotuksiin sisältyy kuitenkin oletus siitä, että ajankohtaan sisältyy jotain erityistä. Sekään ei vastaa kaikkien ajatustapaa. Neutraaleinta on toivottaa pelkästään hyvää uutta vuotta, koska hyvän tulevaisuuden toivottaminen ei – toivottavasti – pahenna ketään. Olkoon kuitenkin kaikkien tervehdysten saajilla hyvä tahto ymmärtää muistamisen perimmäinen tarkoitus.

AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 21.12.2012.