Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

EU-lyhenteen uusi elämä

Euroopan unionin tilastoissaan käyttämä lyhennetyyppi EU-15 on saanut viime aikoina uudenlaisen merkityksen. Ennen sitä käytettiin ainoastaan erottamaan taulukoissa tai kuvioissa toisistaan tilastotiedot, jotka kuvaavat EU:ta ennen uusien jäsenmaiden liittymistä ja sen jälkeen. Esimerkiksi EU-15 viittaa unioniin ennen vappua 2004 ja EU-25 sen jälkeen.

Nyt lyhennettä EU-15 on ruvettu varsinkin virkakielessä käyttämään myös siten, että se viittaa viidentoista vanhan jäsenmaan joukkoon, mutta ei aikaan ennen vapun 2004 laajentumista vaan nykyhetkeen. Näin vanhat jäsenmaat erotetaan omaksi ryhmäkseen, kun niiden tämänhetkisiä tietoja vertaillaan joko uusien jäsenmaiden tai koko nykyisen EU:n tilastolukuihin. Uusista jäsenmaista käytetään joskus vastaavaa lyhennettä EU-10. Näitä käytetään tilastojen lisäksi myös varsinaisessa tekstissä. Sekä lyhenteen merkitys että sen oikeinkirjoitus aiheuttavat päänvaivaa.

EU15 tai EU 15

Lyhennettä näkee kolmellakin tavalla kirjoitettuna: EU-15 yhdysmerkkiä käyttäen kuten EU-tilastoissa, EU 15 välilyöntiä käyttäen tai yhteen kirjoitettuna EU15. Samanlaista moninaisuutta esiintyy muissakin EU:n kielissä, ja EU:n teksteissäkin näkee kaikkia näitä kirjoitustapoja.

Suomalaisissa teksteissä lyhenne voidaan kirjoittaa niillä tavoilla, jotka ovat suomen kielessä tavallisimmat. Voidaan siis käyttää välilyöntiä kirjainten ja numeron välillä: EU 15 (kuten SFS 4175, BMW 316). Lyhenteen voi kirjoittaa myös ilman välilyöntiä, kuten usein esiintyvät kirjaimen ja numeron yhdistelmät: EU15 (kuten G8-maat, E79).

Lyhenne esiintyy yhä enemmän tilastojen lisäksi juoksevassa tekstissä, ja se on tuolloin usein osa yhdyssanaa. Jos lyhenteessä kirjaimia ja numeroja erottaa välilyönti, myös yhdyssanaan tulee ennen yhdysmerkkiä välilyönti: EU 15 -maat, EU 25 -alue. Jos välilyöntiä ei ennen numeroita käytetä, ei sitä käytetä myöskään ennen yhdysmerkkiä: EU15-maat, EU25-alue. (Välilyöntiä ei siis käytetä silloinkaan, kun lyhenteessä on yhdysmerkki: EU-15-maat).

Vanhat ja uudet jäsenmaat

Kirjoittajan kannattaa muistaa, että EU15 ei ole kaikille tuttu eikä ymmärrettävä, vaan ainakin toistaiseksi sisäpiirikieltä. Pelkkä lyhenne on varmasti tekstien lukijoille hankalin tulkita, varsinkin silloin kun se esiintyy taivutusmuodossa: Suomi käyttää terveydenhuoltoon vähiten rahaa EU15:stä asukasta kohden. Yhdyssana on usein helpompi ymmärtää, koska sen loppuosa kuitenkin kertoo, että kysymys on maista tai alueista, vaikka lyhenne olisi muuten tuntematon: EU15-maista naisyrittäjyys on Suomessa suhteellisesti yleisintä. Yhdyssanaa käytettäessä ei myöskään tarvitse miettiä, millainen pääte lyhenteeseen tulee. (Esimerkiksi partitiivin pääte EU15:tä tulee sanamuodosta viittä, koska lukusanoissa toista-loppu on samanmuotoinen sijamuodosta riippumatta: viittätoista, viidentoista.)

Aina ei ole selvää, missä merkityksessä EU15 esiintyy. Varsinaisessa tekstissä kannattaa harkita asian ilmaisemista lyhenteen sijasta sanoin, vaikka ilmaus silloin on tietenkin pitempi, esim. nykyisessä EU:ssa (EU25), EU:ssa ennen viime laajentumista (EU15), EU:n vanhoissa 15 jäsenmaassa (EU15), EU:n uusissa jäsenmaissa (EU10), euromaissa (EU12). Mieleen tulee, että sanoja vanha ja uusi yritetään joskus välttää siksi, että niiden katsotaan sisältävän jonkinlaisen arvojärjestyksen. Ne ovat kuitenkin selviä ja yleisesti ymmärrettäviä ilmauksia, toisin kuin lyhenteet. Tilastoissakin voi olla syytä selventää, mihin joukkoon EU15 kulloinkin viittaa.


AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 30.11.2005 (nro 140, s. 19–20).

Katso muita virkakielipalstoja.