Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Clarity 2010: selkeää oikeuskieltä kansainvälisesti

Lissabonissa pidettiin lokakuussa Clarity 2010 -kongressi. Clarity on kansainvälinen yhdistys, joka edistää ymmärrettävän ja toimivan oikeuskielen käyttöä niin viranomaisten kuin yritystenkin viestinnässä. Jäseniä on 50 maasta. Suurin osa on englanninkielisistä maista, joista Clarityn toiminta on alkanut. Suomessakin on Clarityn jäseniä, ja kaksi niistä on organisaatioita: Kotus ja valtioneuvoston kanslia. Clarityn edustaja Suomessa on professori Heikki E. S. Mattila.

Lissaboniin saapui 250 osanottajaa 22 maasta, ja siellä kuultiin 85:ttä puhujaa. Kongressissa sai hyvän kuvan siitä, mitä nyt on tekeillä eri puolilla maailmaa. Monissa maissa ajatus virkakielen selkeyttämisestä on aivan uutta, ja innostus sen mukaista. Se oli nähtävissä isäntämaassa Portugalissa: kongressia olivat avaamassa ministerit, jotka kertoivat uudistuksista lainvalmistelussa ja hallinnossa. Uudistukset kohdistuvat kokonaisuuteen: Lissabonin kaupunki on uudistanut paitsi kielenkäyttöä myös lupamenettelyjään niin, ettei yrittäjän enää tarvitse täyttää 84:ää lomaketta perustaakseen esimerkiksi ravintolan.

USA:ssa uusi laki, EU:ssa uusi kampanja kielen selkeyttämiseksi

Edistysaskeleita otetaan myös niissä maissa, joissa ymmärrettävyyttä on pidetty tavoitteena jo pitkään: Yhdysvaltoihin saatiin parinkymmenen vuoden ponnistelujen jälkeen uusi laki virkakielestä, Plain Language Act. Se velvoittaa liittovaltion viranomaiset käyttämään vuoden kuluessa voimaantulostaan  kaikissa uusissa kansalaisille tarkoitetuissa teksteissä ymmärrettävää kieltä. Laki hyväksyttiin senaatissa ja presidentti Obama allekirjoitti sen juuri kongressin aikana, 13.10.

EU:ssa on käynnistetty uusi kampanja Clear Writing Campaign selkeämpien alkutekstien puolesta. Aloitteen siihen teki komission käännöspääosasto, joka ensimmäisenä kohtaa epäselvien tekstien aiheuttamat ongelmat. Kääntäjien idea on myös joitain vuosia toiminut toimituspalvelu, jonne kirjoittajat voivat lähettää tekstinsä kommentoitaviksi. Komissio järjestää 26.11. seminaarin, jossa esitellään, millaisia ratkaisuja jäsenmaissa on kokeiltu. Seminaaria voi seurata reaaliaikaisesti verkossa. Kääntämisen näkökulma oli tässä Clarity-kongressissa entistä enemmän esillä.

Samanlaisiin ongelmiin voi kokeilla samanlaisia ratkaisuja

Ongelmien samankaltaisuus kielestä ja kulttuurista riippumatta tulee Clarityn kongresseissa hyvin esiin. Niinpä myös ratkaisuissa on opittavaa muillekin. Japanissa on pyritty laatimaan ohjeita lautamiehille, jotka tuomioistuinuudistus toi osallisiksi rikosoikeudenkäynteihin. Monet tuomioistuinprosessin käsitteet olivat näille maallikkotuomareille aivan vieraita. Juristit, kielitieteilijät ja sosiologit kehittelivät yhdessä ymmärrettävämpää sanastoa, jotta lautamiehet voisivat täyttää tehtävänsä. Eri alojen ammattilaisten yhteistyö tuli esiin muissakin kongressin esityksissä.

Moniammatillinen yhteistyö kiinnostaa Suomessakin, ja hyvän toimivan tekstin laatimiseen tarvitaan usein esimerkiksi juristien, kääntäjien, kielenhuoltajien, tiedottajien ja graafikkojen yhteistoimin tehtyä työpanosta. Muun muassa tästä keskusteltiin, kun Kotukseen kokoontui lokakuun lopulla reilut neljäkymmentä Clarityn toiminnasta ja oikeuskielen selkeydestä kiinnostunutta. Uusi tapaaminen järjestetään ensi vuonna.

Uusia pisaroita kovertamaan virkakielen kivettymiä

Suomessa on pyritty ymmärrettävämpään virkakieleen 1970-luvulta lähtien. Muutokset vain ovat hitaita, sen osoittavat kokemukset niin meillä kuin muuallakin. Niitä kuitenkin tapahtuu vähä vähältä. Lissabonin kongressissa toistettiinkin usein, että kärsivällisyyttä ja sitkeyttä tarvitaan. Ponnistelut jatkuvat Suomessakin. Nykyinen hallitus pyysi opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmältä ehdotusta säädösten kielenhuollon järjestämisestä, ja työryhmä ehdotti lautakunnan perustamista ohjaamaan suomenkielisen säädöskielen huoltoa. Säädöskielen lautakunta mainitaan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että oikeusministeriön tulevaisuuskatsauksissa eli evästyksissä seuraavaa hallitusta varten.

Kotus haluaa seuraavan hallituksen parantavan virkakieltä vielä laajemmin kuin toimilla säädöskielen hyväksi. Kotus kaipaa hallitukselta konkreettisia toimia ja rahoitusta. Tästä kerrotaan kansanedustajille eduskunnassa 26.11. Toivottavasti moni tulee paikalle, sillä virkakielen koukerot kulkeutuvat myös poliitikkojen suuhun, ja silloin on vaikea saada kansalaisia kuuntelemaan heidän sanomaansa.


AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 24.11.2010.