Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

21. vuosisata ja 2000-luku

Kuinka ilmaista kuluva vuosisata ja kymmenluku? 1900-luku ja 1990-luku eivät tuottaneet ongelmia, ja myös 2100-luku ja 2010-luku ovat selviä ilmaisutapoja. Yhtä selvältä ei tunnu, mitä 2000-luku tarkoittaa.

Monet muut kielet selviytyvät uudenkin vuosisadan ilmaisemisesta totutuin keinoin. Niille ominaista on antaa vuosisadoille järjestysluku: 21st century, XXIe siècle, 21. Jahrhundert. Tällä tavalla muodostettua ilmausta voi käyttää myös suomen kielessä, mutta se on harvinainen. Suomen kielen perussanakirjakin kertoo, että on tavallisempaa sanoa 1500-luvulla kuin 16. vuosisadalla.

Kuluvasta vuosisadasta on kuitenkin käytetty järjestyslukuilmausta enemmän kuin muista. Monesti tekstistä näkyy, että tämä ilmaus on peräisin ulkomaalaisen haastateltavan tai esitelmöitsijän puheesta. Silti suomalaisissakin juhlapuheissa on hyödynnetty sitä juhlavaa sävyä, jonka upouuden vuosisadan mainitseminen antaa. Juhlavuus saattaa tosin jäädä vain otsikkoon, sillä ääneen lausuttuna järjestysluku on suomeksi hankala. Mutta edes sen taivuttamisen pakko ei estänyt presidentti Martti Ahtisaarta käyttämästä järjestyslukua kahteenkin kertaan puheessaan SAK:n valtuustolle: ”On sanottu, että monissa maissa Euroopan unionin alueella tehdään maailman parhaita kahdennenkymmenennen vuosisadan tuotteita. Kyse on kuitenkin siitä, mitä tarjoamme maailman yhdentyville markkinoille pian alkavalla kahdennellakymmenennelläensimmäisellä vuosisadalla.”

Myös ohjelmien ja julkaisujen nimiin on haettu vaikuttavaa perspektiiviä, esimerkkeinä seminaari Sotatieteet 21. vuosisadalla ja Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjelma Terveyttä kaikille 21. vuosisadalla. Muissa kielissä pelkkä lukukin riittää jo herättämään mielikuvan uudesta vuosisadasta. Suomalaiselle voi kuitenkin jäädä hämäräksi aikaviittaus, joka sisältyy esimerkiksi Rio de Janeiron ympäristökonferenssin Agenda 21 -toimintaohjelman nimeen. Yhtä hämärä on nimensä puolesta siitä johdettu Paikallisagenda 21 -ohjelma, jollainen jokaisen Suomen kunnan pitäisi laatia ohjaamaan kestävää kehitystä omalla alueellaan. Ymmärrettävyyttä ei ainakaan lisää, jos tällaisesta nimestä vielä käytetään lyhennettä, kuten TK 21 tai PA21.

Epämääräisyys ei haittaa ”2000-luvun” käyttöä

Suomalaiset käyttävät moniselitteisyyden riskistä huolimatta mieluiten 2000-lukua, ruotsalaiset vastaavaa ilmausta 2000-talet. Yleensä riski onkin pieni, sillä ympäröivästä tekstistä selviää yleensä, mitä vuosia tarkoitetaan. Ilman tarkennuksia 2000-luku viittaa samaan tapaan kuin 21. vuosisatakin juhlavan epämääräisesti kuluvan vuosituhannen ensimmäiseen satalukuun. Sitä onkin käytetty julkaisujen ja kongressien nimissä: Kirkon missio 2000-luvulla, Sosiaalipolitiikan haasteet 2000-luvulla. Se olisi sopinut myös edellisen kappaleen esimerkkeihin. Tarkkuus ei aina ole välttämätöntä juoksevassakaan tekstissä: ”Markkinointipäällikön mukaan tavoitteena on markkinajohtajuus 2000-luvulla.” ”Funktionaalisista elintarvikkeista odotetaan 2000-luvun elintarviketeollisuuden painopistealuetta.”

EU:n teksteissä tulee 21th century väistämättä kääntäjän eteen. Myös niissä on suomenkieliseen tekstiin usein valittu 2000-luku, kuten seuraaviin nimiin: Naiset 2000: tasa-arvo, kehitys ja rauha 2000-luvulla ja STAR 21 - Ilmailu- ja avaruusalan strateginen katsaus 2000-luvulle. Muitakin mahdollisuuksia on käytetty: ”Uusien olosuhteiden syntymiseen ovat vaikuttaneet etenkin alkaneen vuosisadan yleisemmät sosiaaliset ja poliittiset ominaispiirteet.”

Tarkentaminen ei ole myöskään tarpeen, kun puhutaan jo tapahtuneista asioista. Tiedämme, että on puhe kaikista vuosisatamme tähänastisista vuosista, kun luemme: ”Toisen asteen koulutusta hakevien määrässä ei ole ollut pitkään aikaan muusta kuin ikäluokkien koosta johtuvaa vaihtelua. 2000-luvulla kevään yhteishauissa on ollut keskimäärin 87 000 hakijaa.”

”Ensikymmen” ja muut täsmennykset

Kun tarkoitetaan kuluvaa kymmenlukua vielä edessä olevine vuosineen, käytetään usein tarkennuksia. Suomen kielen lautakunta on suositellut, että tarkkaa ilmausta tarvittaessa käytettäisiin sanoja ensivuosisata ja ensikymmen(luku). Näitä ilmauksia on käytetty myös menneiden vuosisatojen alkuvuosista: ”1900-luvun ensikymmenellä pehmeästi laskeutuvat kankaat kuten tylli, sifonki, voilé ja pehmeä pitsi syrjäyttävät 1890-luvun raskaammat juhlapukukankaat.” Sana alkukymmen merkitsee samaa, ja nämä molemmat tarvitsevat määritteekseen vuosisadan: ”2000-luvun alkukymmenellä mainospainotuotteiden painattamisen odotetaan edelleen kasvavan.”  Vähemmänkin tarkka ilmaus voi myös toisinaan riittää: ”Suomen hyvinvointimalliin kohdistuu 2000-luvun alkuvuosina erilaisia poliittisia paineita.”


AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 28.7.2004 (nro 87, s. 8–9).

Katso muita virkakielipalstoja,
esim. Puheenjohtajuuskoukeroita.