Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Somea

Kun työpaikalla järjestettiin sometori, ei ollut heti helppo tajuta, mistä oli kyse; sana kuulosti kovin eksoottiselta. Asiayhteydestä selvisi, että kyseessä oli keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin, olisiko syytä laajentaa toimintaa yhteisöllisessä eli sosiaalisessa mediassa, siis somessa. Monet viranomaiset ovat jo siellä (Facebookissa, Twitterissä, blogimaailmassa). Somen avulla esimerkiksi poliisi pyrkii madaltamaan raja-aitoja ja tavoittamaan varsinkin nuoret.

Sanaparista sosiaalinen media lyhennetty some on edellä mainittuja palveluja käyttäville tuttu, he saattavat olla ”somessa aamusta iltaan”. Lyhennettä on käytetty jo julkaisujen nimissä, ja siitä on muodostettu verbi somettaa: ”Näin Ruotsin yleisradiolainen somettaa” (eli toimii sosiaalisessa mediassa). Kuitenkaan vielä ei voi edellyttää uudissanaa kaikkien tuntemaksi, joten sitä käytettäessä sana on syytä selittää, kuten uudet lyhenteet muutenkin.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun lyhenne muuttuu sanaksi – tämä onkin niitä harvoja tapoja, joilla kieleen syntyy kokonaan uusia sanavartaloita. Vastaavasti muodostettuja sanoja ovat muun muassa mamu (= maahanmuuttaja) sekä tutut luki ja luomu ja niitä selvästi vanhempi mopo (< moottoripolkupyörä).

Näin muodostettuja sanoja voidaan nimittää lyhennesanoiksi tai kirjainsanoiksi: ”kirjainsana = sanaliiton (t. yhdyssanan osien) alku- tm. kirjaimista koostuva lyhennesana, akronyymi. Efta, Nato, mopo ym. kirjainsanat” (Kielitoimiston sanakirja). Iso suomen kielioppi käyttää termiä koostesana: ”Koostesanat rakentuvat sanayhtymän sanojen osista, ja osana voi olla muukin kuin sanan alkukirjain, esimerkiksi kokonainen tavu: tupo < tulopolitiikka.”

Lyhennesanat käyttäytyvät kuin mitkä tahansa muutkin sanat esimerkiksi yhdyssanan osina: ei tarvita yhdysmerkkiä, vaan kirjoitetaan suoraan lukiopetus, luomuviljely. Kun sana on ihan uusi, voidaan lukijaa kuitenkin auttaa hahmottamaan se käyttämällä yhdysmerkkiä. Vaikka on siis turhaa kirjoittaa viiva sanaan ”mopo-poika”, viivallinen some-tori voisi olla ymmärrettävämpi kuin pelkkä sometori. Yhdysmerkki auttaisi lukijaa havaitsemaan, että sanan alkuosa on lyhenne.

RIITTA ERONEN

Julkaistu Hiidenkivi-lehdessä 3/2011