Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kansliapäällikkö Anita Lehikoisen puhe Kotuksen 40-vuotisjuhlassa

Kotimaisten kielten keskuksen neljääkymmentä vuotta juhlittiin 12.5.2016

Arvoisat juhlavieraat, ärade gäster!

Kieli kiihdyttää ja viihdyttää mieliä. Intohimoinen suhtautuminen kieleen näyttäytyy sosiaalisessa mediassa ja kuuluu kahvipöydissä, kun oikeakielisyydestä kiistellään. Kotuksessa tämä intohimo tunnetaan. Kaikki me muistamme  parin vuoden takaisen kohun, joka jakoi kansan alkaa tehdä - ja alkaa tekemään -koulukuntiin.  Jokaisella oli kanta siihen, mikä on hyvää ja oikeata kieltä.

Arkipäivässä kansalaisten kielikorvaa raastavat tv-esiintyjän niinkuttelu, tai mainostekstistä puuttuva  omistusliite. Kestosuosikkeihin kuuluvat myös yhdyssanojen kirjoittamisessa takkuaminen. Tutkitaanko asia perinpohjin vai perin pohjin? Erityisen haastavaksi on osoittautunut muotiruoka lohi-avokadopasta vai lohiavokadopasta – siis kirjoitustavaltaan.

Kun kaivataan tukea kielen käyttöön,  katseet kääntyvät Kotimaisten kielten keskuksen puoleen.

Usein esitetään huolestuneita kysymyksiä kielen rappeutumisesta. Erilainen ja uusi saa helposti rappion tai köyhtymisen leiman, vaikka uusi lainasana olisi tarpeellinen tai kielellisen ilmaisumuodon muuttuminen johdonmukaisen kehityksen tulos. Eihän muutos ala elää, jos sitä ei tarvita kieliyhteisössä.

Huoli kielen tilasta ja kiinnostus kieleen on sinänsä erittäin ilahduttavaa. Kieli kantaa kulttuuria. Yleissivistykseen kuuluu laaja kielellisten ilmiöiden ymmärrys. Kielen taju, erilaisten kielen käytön kontekstien tai koodien ymmärrys on tärkeä osa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Muistan vuosien jälkeenkin tapauksen, kun olin nuorena kesätyössä Marimekon myymälässä. Myymälänhoitaja oli arvokas keski-ikäinen rouvashenkilö. Myymälään astui eräänä päivänä nuori henkilö ja kysyi myymälänhoitajalta: ”Onks sulla järkkää kesäduunii?” Sieluni silmin näen edelleen myymälähoitajan pingottuneen kasvojen ilmeen, kun hän vastasi, että meillä on kaikki paikat täytetty.

On tärkeätä, että arvostamme kieltämme. Halukkuus ottaa kantaa kielen ilmiöihin kertoo siitä, että kieli elää ja kehittyy. Kielen elinvoimaisuuden edellytys on monimuotoisuus. Kielellisten muutosten keskellä yhteisö testaa kieltään ja kulttuuriaan koko ajan. Tälle työlle  Kotimaisten kielten keskus luo monilla toimillaan perustaa.

Nyt 40-vuotisjuhliaan viettävä Kotimaisten kielten keskus edistää kiinnostusta kieleen ja tukee kielen kehittymistä. Julkisuudessa Kotus tunnetaan parhaiten suosituksistaan, mutta keskuksen työ on toki huomattavasti laajempaa.

Lähtökohtana on kielen merkittävyys yksilön elämässä ja yhteiskunnassa. Kotuksen yhteiskunnallinen palvelutehtävä perustuu tieteen ja tutkimuksen tuloksiin. Ledstjärnan för all verksamhet vid Institutet för de inhemska språken är språkets stora betydelse för individen och för samhället. Institutes samhälleliga serviceuppdrag vilar på vetenskaplig grund. Kotus on tärkeä kielipoliittinen vaikuttaja. Se tekee myös aktiivista pohjoismaista ja muuta kansainvälistä yhteistyötä. Se koordinoi myös saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen kielen huoltoa.

Kotus tarjoaa laajasti tietoa Suomen kielistä, murteista ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista ja eri kielimuodoista. Nimi-, teksti- ja sana-aineistot, nauhoitearkisto ja mittava sanakirjatyö luovat perustan kielen tutkimukselliselle kehittämiselle. Aktiivisen tutkimusyhteistyön merkitys kasvaa jatkuvasti. Kielenkäytön tilanteet muuttuvat ja moninaistuvat, joten tarve esimerkiksi tekstilajien tutkimukseen on suuri. Yliopistojen ja Kotuksen välistä työnjakoa tarkistettiin muutama vuosi sitten. Muutos oli iso ja periaatteellinen, mutta yhteistyö toimii saumattomasti ja alan kokonaisuuden etu toteutuu.

Kotus on aktiivinen kielenkäyttäjien palvelija. Kieli- ja nimineuvonta, monipuolinen koulutustarjonta ja työpaikoille tarjottava asiantuntija-apu ovat arvostettuja toimintamuotoja. Julkaisutoiminta on laajaa. Kielikellon artikkeleista on huvia ja hyötyä. Niissä kuvataan hauskalla tavalla ajankohtaisia kielen ilmiöitä. Kielikellon ohjeisiin on helppo palata, kun haluaa tarkistaa  maantieteellisten nimien kirjoitusohjeita tai selvittää itselleen sisä- ja ulkopaikallissijojen käyttöä.

Kotus on mukana sosiaalisessa mediassa ja esimerkillisellä tavalla kehittänyt verkkosivujaan. Ne tarjoavat laajat mahdollisuudet testata omia kielenkäytön taitoja, löytää kielenhuollon ohjeita, käyttää sanakirjoja ja lukea blogeista kiinnostavia pohdintoja kielen ilmiöistä. Tällainen avoimuus ja monipuolisuus palvelee opetusta, tutkimusta, hallintoa ja kaikkia kielitietoa tarvitsevia erinomaisella tavalla.

Hyvät kielten asiantuntijat ja ystävät!

Suomella oli toukokuun alussa kunnia isännöidä Unescon Maailman lehdistönvapauden päivän lukuisia tapahtumia. Eri tilaisuuksissa käytettiin merkittäviä puheenvuoroja sanan- ja ilmaisunvapauden nykytilasta.

Me olemme tottuneet odottamaan viranomaisilta avoimuutta ja rehellistä tietoa kansalaisia koskevista päätöksistä. Lapsemme saavat opiskella erilaisia aiheita ilman oppimateriaaliin kohdistuvaa sensuuria. Avoimuus, julkisuus ja sananvapaus ovat meillä kestäneet erilaisia paineita. Tiedämme, että meillä on oikeus tietoon, hyvään hallintoon, asiakirjojen julkisuuteen ja vapaus välittää tietoa eteenpäin, kommentoida sitä ja olla eri mieltä.

Se mitä pidämme itsestäänselvyytenä, ei kaikkialla maailmassa ole sitä. Sadat miljoonat ihmiset eivät voi kuvitellakaan pääsevänsä viranomaisten tiedonlähteille tai käyttävänsä vapaasti internetiä. Media voi olla keskittynyt harvoille vallanpitäjille tai olla tiukassa valtion kontrollissa. Mielipiteen esittämisen vapautta voidaan rajoittaa niin, että avoimuutta vaatineita uhataan ja heidän fyysistä vapauttaan rajoitetaan. Suuri huolenaihe on tällä hetkellä se, että mediaa käytetään lisääntyvässä määrin vääristellyn informaation, vihapuheen ja propagandan levittämiseen.

Tärkeä osa avoimuutta, julkisuutta ja sananvapautta liittyy tietämisen vapauteen – tieteen ja tutkimuksen vapauteen. Avoin tiede on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja samalla lisätä tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

Näin palaamme jälleen kielen merkitykseen ja kielenkäytön moninaisiin ilmiöihin. Elämme yhteiskunnassa, jossa tarvitaan kykyä viestiä monipuolisesti. Vapaa julkinen keskustelu on demokratiamme peruspilari. Jotta tämä pilari ei murenisi ja rapautuisi, tulee jokaisella yhteiskunnan jäsenellä olla mahdollisuus osallistua keskusteluun yhteisistä asioista. Tämä mahdollisuus toteutuu vain, jos keskustelussa käytettävä kieli on kaikille ymmärrettävää ja selkeätä. Kun ymmärtää, voi ottaa kantaa ja vaikuttaa. Viestinnän taidot ovat työelämässä tärkeitä, mutta yhtä lailla niitä tarvitaan yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja vaikuttamisessa. Eri tilanteissa on osattava viestiä eri tavoin.

Hyvä virkakieli kuuluu hyvän hallinnon periaatteisiin. Avoin tieto, avoin toiminta ja selkeä kieli varmistavat sen, että hallinto on mahdollistaja eikä syrjäyttäjä. Hyvä virkakieli on yksi niistä tekijöistä, joiden perusteella voidaan arvioida hallinnon laatua.

Hallinnossa tulee muistaa, että kaikki eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita. Siksi pitää välttää kielellistä eriytymistä hallinnon sisällä. Piiloutuminen oman alan erikoissanaston taakse tuottaa helposti koukeroista kieltä. Tällöin hallinnon etäisyys kansalaisista kasvaa ja yhteistyö eri hallinnon alojen kesken heikkenee. Tiedon saanti ja asiointi vaikeutuvat. Tämä ongelma näyttäytyy erityisesti talouden kielessä ja silloin, kun ollaan tekemässä rakenteellisia uudistuksia. Kiusaus keksiä hankalasti avautuvia uudisilmaisuja on usein suuri.

Vuonna 2014 käynnistynyt virkakielikampanja kannusti valtion ja kuntien viranomaisia parantamaan ja selkeyttämään kielenkäyttöään. Selkeä kieli tukee julkisen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Selkeä kieli on palvelua, jota yhteiskunnan tulee viranomaisiltaan vaatia. Virkakielikampanja muistutti myös siitä, että suomalaiset viranomaiset ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa niiden ihmisten kanssa, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Sen lisäksi, että tarvitaan selkeitä tekstejä monilla kielillä, on yhä tärkeämpää kirjoittaa ja puhua selkeää suomea ja ruotsia silloin, kun asiakkaan kielitaito ei vielä ole ehtinyt karttua. Selkeän kielen ja erityisesti selkokielen merkitys ja tarve nousevat aivan uudelle tasolle.

Virkakielikampanjan tulokset ovat hieno esimerkki siitä, miten Kotus on tekemällä laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa pystynyt vaikuttamaan kielenkäyttöön myönteisesti.

Vuonna 1976 – neljäkymmentä vuotta sitten – toimintansa aloitti uusi valtion laitos, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus – Forskningscentralen för de inhemska språken. Se ei suinkaan syntynyt tyhjästä. Saman katon alle koottiin monet laajat sanakirjahankkeet, Nykysuomen laitoksen eli silloisen Kielitoimiston ja kielilautakunnan toiminta, Suomen nimiarkiston säätiö, Helsingin yliopistosta Suomen kielen nauhoitearkisto ja Turun yliopistosta Lauseopin arkisto. Uuden laitoksen tehtäviin tulivat kuulumaan myös Suomen ruotsalaismurteiden tutkimus ja sanakirjatyö sekä ruotsin kielenhuollon lautakunta, Svenska språkvårdsnämnden. Sanakirjatyö, suomen ja ruotsin kielen huolto sekä näihin liittyvä tutkimus ovat edelleen Kotuksen ydintehtäviä.

Minulla on opetus- ja kulttuuriministeriön ja omasta puolestani suuri ilo onnitella lämpimästi Kotimaisten kielten keskusta sen 40-vuotisen toiminnan johdosta. Haluan kiittää Kotusta, sen johtoa ja asiantuntijoita siitä monipuolisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, jota  olette tehneet kielen parissa ja kielen hyväksi. Jag vill framföra mina varmaste tack till Institutet för de inhemska språken.

Kotus on osoittanut, että se on merkittävä toimija, osaava koordinoija ja tärkeä yhteistyökumppani. Kotuksen toimintatapojen kehittyminen on osoittanut, että se on osannut olla herkkä ja avoin kieliympäristölle ja näin kyennyt tavoittamaan niitä muutoksia, joita kielenkäytössämme tapahtuu.

Lämpimät onnittelut  Kotukselle ja menestystä tuleville vuosikymmenille! Jag önskar lycka och all framgång till i framtiden!

***

Pirkko hyvä,

Tulit Kotuksen johtoon vuonna 1998. Tätä ennen olit toiminut suomen kielen professuureissa ja monissa muissa opetus- ja tutkimustehtävissä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus oli sinulle tuttu 70-luvun lopun tutkijatehtävistä.

Olet johtanut Kotimaisten kielten keskusta taidolla ja viisaudella monien vaativien vaiheiden läpi. Erityisesti arvostan sitä avoimuutta ja vuorovaikutusta, jolla Kotus johdollasi toimii ympäröivän yhteiskunnan, sidosryhmien ja kaikkien kielenkäyttäjien kanssa. Tiedän, miten lujille myös ministeriö on sinut ja johtamisesi asettanut. Tuottavuusohjelma toisensa perään, jatkuva taistelu resursseista. Keskustelu- ja neuvotteluyhteys on kuitenkin aina säilynyt Kotuksen ja ministeriön välillä hyvänä. Olet todennut rauhallisesti ja viiltävästi, että varmaan on sitten paljonkin maailmalla organisaatioita, joiden tehtävänä on huolehtia Suomen kansalliskielten ja vähemmistökielten kehittämisestä. Että jos se julkisen talouden tasapainottaminen tästä on kiinni, niin sitten on kovat ajat.

Virkaurasi ja monet tieteelliset ja hallinnolliset luottamustehtäväsi osoittavat, miten arvostettu ja aktiivinen toimija olet ollut. Suomen Akatemia, Kielilakikomitea, Kieliasiain neuvottelukunta, Vaasan yliopiston hallitus, Kotikielen Seura ja Suomen Viron instituutti ovat esimerkkejä niistä monista yhteisöistä, joissa olet toiminut ja vaikuttanut. Olet ollut paljon käytetty asiantuntija yliopistovirkojen täyttöprosesseissa. Tämän kaiken ohella olet ollut myös aktiivinen tutkija ja kirjoittaja. Suomen kielen vaihtelu ja muutos, kielen asema ja julkinen vuorovaikutus ovat olleet kiinnostuksesi kohteina.

Kun kielen kehityksestä ja merkityksestä keskustellaan, on selvää, että Pirkko Nuolijärvi on keskustelussa mukana älykkäine ja tarkkoine havaintoineen kieliympäristöämme kuvaamassa. Olet pidetty ja arvostettu puhuja, jonka näkemyksiä leimaavat laaja-alaisuus ja analyyttisyys. Toimintasi kielivaikuttajana on ollut aloitteellista ja tuloksellista. Sinusta välittyy lämmin kiinnostus ja rakkaus kieltä ja sen eri ilmiöitä kohtaan.

Haluan kiittää sinua lämpimästi hyvästä ja monipuolisesta yhteistyöstä. Toivotan sinulle aktiivisia ja onnellisia eläkepäiviä. Toivon, että jatkat edelleen menestyksellistä kielivaikuttajan työtäsi.