Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Virkakielikampanjan päätöstilaisuus


Puheet virkakielikampanjan päätöstilaisuudessa Säätytalossa Helsingissä 13.10.2015. Virkakielikampanjalla (13.10.2014–31.12.2015) kannustettiin valtion ja kuntien viranomaisia parantamaan kielenkäyttöään ja muistutettiin selkokielen käytön tarpeesta.

Palaa otsikoihin

Tilaisuuden avaus

KATJU HOLKERI, finanssineuvos, Avoin hallinto -hanke, valtiovarainministeriö

Lämpimästi tervetuloa kaikille!

Päivälleen vuosi sitten käynnistyi Hyvän virkakielen kampanja eduskunnan Kansalaisinfossa. Kampanjan avasi sen kummi, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Vuosi on mennyt ja paljon on tapahtunut. Tänään on aika juhlistaa onnistumista ja kuulla tehdystä työstä.

Virkakielikampanjalla on ollut seitsemän pilottia: Kela, Verohallinto, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Maahanmuuttovirasto sekä Tampereen ja Vaasan kaupungit. Nämä ovat virastoja ja kuntia, jotka ensimmäisinä ovat olleet soveltamassa hyvän virkakielen toimintaohjelman suosituksia. Tätä on tärkeä korostaa heti tilaisuuden alussa. Eli tämä työ on alussa - ei lopussa. Pilotit ovat ensimmäisiä, edelläkävijöitä, työ jatkuu.

Tänään on kuitenkin hyvä hetki kiittää pilotteja tehdystä työstä. Piloteista on saatu esimerkkiä, innostusta ja käytännön vinkkejä. Lämmin kiitos siis teille jo tässä kohtaa.

Virkakielikampanja on ollut laaja ja siinä on tehty monimuotoista työtä. On nettisivuja, koulutusta, työkaluja, tekstitalkoita, julisteita, esityspaketteja, huoneentauluja, nimistötyötä, onnistumistarinoita, tilaisuuksia ja paljon muuta. Virkakielihuumoriakin on nettisivuilla. Onhan virkakieli myös iloinen asia.

Erityisen suuri kiitos tästä työstä kuuluu tietysti Kotukselle. Kotimaisten kielten keskuksen rinnalla kampanjatyötä ovat tehneet Kehitysvammaliitto (Selkokeskus), Kuntaliitto, opetus- ja kulttuuriministeriö. valtioneuvoston kanslia, erityisesti sen käännös- ja kielipalvelut ja eduskuntatiedotus – lämmin kiitos kaikille. Me valtiovarainministeriöstä olemme saaneet olla työssä mukana Avoin hallinto -hankkeen kautta.

Olen ollut erityisen iloinen siitä, että kampanjassa kyse ei ole ollut oikeinkirjoituksesta vaan nimenomaan selkeydestä – selkeästä virkakielestä. Oikeinkirjoitus on tärkeää – ehdottomasti, mutta en pidä sitä niin suurena ongelmana kuin sitä, että tekstistä ei ylipäätään saa selvää kuvaa siitä, mitä tarkoitetaan. Tästähän KELA:n tekemä ansiokas työ on loistava esimerkki. Eiväthän alkuperäiset lauseet esimerkiksi asiakaskirjeissä olleet kieliopillisesti vääriä. Niistä ei vain käynyt selväksi asiakkaille, mitä halutaan kertoa. Uudistetut lauseet kirjeissä ovat molempia – oikein ja selviä.

Järjestimme avoimen hallinnon ohjelmassa juuri vastaikään kyselyn valtion virastoille siitä, miten ne ovat toimeenpanneet ensimmäistä avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa vuosina 2013–2015. Kysymyksiä oli myös selkeästä kielestä. Rakenteiden ja prosesseja oli selkeytetty melkein 90 % vastanneista virastoista. Lähes 80 % (79%) oli selkeytetty myös viraston käyttämää kieltä. Eniten oli selkeytetty Internet-sivujen tekstejä, mutta oli myös uudistettu asiakaskirjeitä, järjestetty koulutusta ja 13 virastossa asiakkaat oli otettu mukaan testaamaan tekstien ymmärrettävyyttä.

Se, missä oli eniten ehkä parantamisen varaa, oli selkokielisten aineistojen tarjoaminen. Muutamilla virastoilla oli selkokielisiä aineistoja, mutta nettisivuja selkokielellä vain kolmella, ja vain yksi vastaaja vastasi, että kaikki sivut ovat selkokielellä.

Yksi tavoite on ollut myös visualisointien lisääminen, miten tiivistämme, kirkastamme kaikkein keskeisimmän sanoman kuvan avulla. Ilahduttavan monessa eli yli puolessa vastanneita virastoja oli tehty tämän eteen työtä.

Tänään on myös demokratiapäivä. Aamulla pidetyssä demokratiapäivän tilaisuudessa puhuttiin paljon siitä, miten suuressa murroksessa olemme, niin kotimaassa kuin Euroopan ja maailmanlaajuisesti. Nyt kaivataan turvallisuuden tunnetta ja tulevaisuuden uskoa. Se, miten selkeää kieltä viranomaiset käyttävät, on tässä erityisen tärkeää.

Kiitos vielä kerran teille kaikille! Työllänne selkeän kielen edistämiseksi on suuri merkitys.

Palaa otsikoihin

Kampanjan kummin puheenvuoro

HARRI PURSIAINEN, kansliapäällikkö, liikenne- ja viestintäministeriö

Arvoisat hyvän virkakielen ystävät!

Virkakielikampanjalla on kannustettu valtion ja kuntien viranomaisia parantamaan kielenkäyttöään. Tämä on hyvä ja tarpeellinen tavoite. Monilla tahoilla on huomattu, kuinka paljon sujuvammin asiointi hoituu sekä asiakkaan että viranomaisten näkökulmasta, kun kieltä on selkeytetty.

Kampanjoilla on alku ja loppu. Tämän vuoden kokemusten perusteella haluan kuitenkin uskoa, että kielen ymmärrettävyyden parantaminen on pysyvä ja jatkuva tavoite. Tarvetta sille ainakin näyttää olevan.

Avatessani tätä kampanjaa vuosi sitten sanoin näin: ”Selkeä virkakieli on kriittinen osa organisaation tehokasta, tuottavaa ja vaikuttavaa toimintaa. Selkeä kieli tukee aina myös julkisen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Selkeä kieli on palvelua, jota yhteiskunta saa viranomaisiltaan vaatia.”

Olen edelleenkin vahvasti samaa mieltä. Kieli on virkamiehen tärkein työkalu ja sen pitää olla hyvässä terässä niin kuin metsurilla kirveen.

Ajatus virkakielestä tuo ensiksi mieleen kammiossaan pitkää pykälää muotoilevan virkamiehen tai ehkä kansalaisille osoitetun kirjeen. Virkamaailma on kuitenkin avartumassa. Selkeää ilmaisua ja tarkkaa virkakieltä vaaditaan nyt yhä useammassa paikassa.

Nykymaailmassa ei ole enää sijaa virkavallan norsunluutornille. Virastojen ja virkamiesten on oltava läsnä siellä missä asiakkaammekin ovat. Viestiminen on nykyhallinnon ydintä.

Meiltä virkamiehiltä odotetaan nyt entistä suurempaa läsnäoloa ja aktiivisuutta kansalaisten suuntaan. Yhtenä suurimmista syistä tähän on sosiaalinen media. Veronmaksajat ovat siellä ja siellä pitää virastojenkin olla.

Yhä useammalla virastolla on Twitter-tili Facebookista puhumattakaan. Sen lisäksi virkamiehillä on yhä enemmän henkilökohtaisia profiileja. Erinomaisena esimerkkinä Twitterissä aktivoitumisesta voidaan mainita Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus. Kokemusta löytyy siis täältä aivan läheltä.

Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehistä jo kolmannes on omalla nimellään Twitterissä – nimenomaan ammatillisesti eli virkamiehinä. Läsnäolomme on noteerattu ja saamme siitä paljon myönteistä palautetta. Sen lisäksi palvelemme asiakastamme eli veronmaksajaa. Sosiaalinen media on tänä päivänä virkamiehen työtä.

Sosiaalinen media on virkamiehellekin nimenomaan media, eikä yksisuuntainen putki ylhäältä alaspäin. Se antaa meille suoraa ja reaaliaikaista kuvaa siitä, missä mennään. Se antaa meille ymmärryksen maailmasta ja sen avulla työmme laatu paranee.

Verkossa hyvä virkakieli on haastavimmillaan. Viestien on oltava lyhyitä ja ymmärrettäviä, mutta niiden tulee olla oikeita ja täsmällisiä. Sosiaalinen media on virkakielen taitolaji.

Hyvät kuulijat!

Hyvällä virkakielellä on monta haastajaa. Lakikieli on monesti hämärää. Virkamiehen vilpitön tarkoitus on kaventaa tulkinnanvaraa. Se tehdään sisällyttämällä kaikki mahdollinen informaatio yhteen lauseeseen poikkeuksineen ja vaihtoehtoineen. Oikopolku haetaan joskus tekniikan termeistä ja kääntämällä eurobyrokratian ilmaisut – yleensä ne kuitenkin työntävät kuitenkin kuulijan luotaan. Eivät juristit ainoita syypäitä ole. Talouden ja suunnittelijoiden kieli on monesti munkkilatinaa muille. Kansainvälisen sopimuksen voimaanpanolain pelkkä otsikko voi olla viisirivinen.

Ammattilaisen ei pidä käyttää vain toisten ammattilaisten ymmärtämää kieltä. Jokainen virkamies tuottaa työssään käyttöproosaa kansalaisen kulutukseen. Sen pitää olla kaikkien ymmärrettävissä.

Monissa virastoissa on tehty viime vuosina paljon töitä kielen selkeyden parantamiseksi. Selkeän kirjoittamisen ja kielen ohella pitää panostaa virkamiesten viestintätaitoihin. Hyvät viestintätaidot kuuluvat jokaisen virkamiehen perustyökalupakkiin ja kulkevat hyvän virkakielen kanssa käsi kädessä.

Esimerkiksi omassa ministeriössäni on luotu viestinnän valmennuspaketti, joka kaikkien on käytävä läpi. Valmennukseen kuuluu esiintymistä, kirjoittamista ja median toimintatapojen ymmärtämistä. Lisäksi henkilöstöä valmennetaan sosiaalisen median taidoissa. Tuloksen voi nähdä ja kuulla.

Hyvät kuulijat,

virkakielikampanja loppuu, mutta sen tärkeä ajatus jää elämään. Kampanjoilla halutaan herätellä. Toivon, että tämä kampanja on toiminut herätteenä monelle.

Hyvää virkakieltä tarvitaan aina, mutta se ei synny itsestään ja se kaipaa jatkuvaa huoltoa.

Asiakkaamme eli veronmaksajat ansaitsevat sen, että meidän kanssamme on helppoa ja selkeää asioida. Siksi hyvän virkakielen tulee olla jokapäiväinen tavoite, jossa rima pidetään korkealla.

Kiitän kampanjan tekijöitä ja tukijoita hyvästä työstä!      

Palaa otsikoihin

Tilaisuuden päätössanat

PIRKKO NUOLIJÄRVI, johtaja, Kotimaisten kielten keskus

Hyvät läsnäolijat! Bästa närvarande!

Minun tehtäväni on tänä selkeän kielen päivänä esittää päätössanat tässä tilaisuudessa. En aio päättää mitään muuta kuin tämän tilaisuuden. Haluan pikemminkin, että puheenvuoroni on yksi pieni piste jatkumolla, joka ei pääty koskaan. Virkakielen parantaminen ja uusien ideoiden löytäminen tässä työssä on jatkuva tehtävä. Päättymättömyyden ei pidä masentaa ketään, vaan toivon, että se innostaa: aina tulee uusia kohteita, joita miettiä ja parantaa, ja aina voidaan nähdä työn tuloksia, kun tekstejä ja prosesseja on parannettu eri tavoin. Ja käyttää hyväksi toistemme kokemuksia.

Virkakielikampanja on tuonut todellakin paljon lisää kokemusta ja tietoa meille kaikille, kuinka parantaa virkakieltä ja kuinka löytää näitä erilaisia kohteita kussakin virastossa. Tänään ei katsota taaksepäin, mutta hiukan haluan pistäytyä jopa 1800-luvulla, varsinkin, kun olemme tässä arvokkaassa ympäristössä.

Elias Lönnrot esitti Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassaan vuodelta 1880 kiehtovan sanan wirka-askare, jonka merkitykseksi hän antoi embets- eller tjenstegöromål. Tämä ei siis missään tapauksessa ollut väheksyvä eikä halventava sana, vaan aivan neutraali sana. Näiden virka-askareiden järjestämistä parhaalla mahdollisella tavalla te olette eri puolilla Suomea nyt miettineet ja mietitte edelleen. Ettekä vain mieti, vaan parannatte tekstejä ja järjestätte prosesseja uudelleen.

Toinen Lönnrotin sana, joka viehättää minua tässä yhteydessä, on wirkaavainen, verkande, verksam. Sana on johdos verbistä wirata, verka, åstadkomma. Lönnrot lisää sulkeissa synonyymin (waikuttaa, saada aikoin l. aikaan). Minusta nämä sanat antavat oikean kuvan viranomaisten työstä, on tarkoitus saada aikaan ja vaikuttaa, ei paeta käsittämättömän kielen suojamuurin taakse. Asiat voivat joskus olla vaikeita, eikä selkeän kielen tuottaminen ole aina helppoa, mutta pyrkimys kielen selkeyttämiseen on ilmeinen.

Viivyn hetken vielä 1990-luvullakin. Siirryttyään toisiin tehtäviin Kielitoimiston toimistopäällikkö Esko Koivusalo käsitteli Kielikellossa monien vuosien kokemuksiaan viranomaiskielen hyväksi tehtävästä työstä artikkelissa ”Selkeytyikö virkakieli?”.  Hän totesi muun muassa:

… tuskin virkakunnassa on enää montakaan sellaista, joka ei käsittäisi ongelman olemassaoloa ja ongelman yhteiskunnallista merkitystä. Piittaamaton ja ylimielinen asennoituminen on käynyt harvinaiseksi. Kun kehittyvässä ja muuttuvassa yhteiskunnassa ei yleensäkään saavuteta lopullisia pysyviä tuloksia, rohkenen väittää, että jo hidaskin herääminen kapulakielisyyden synnin unesta on elämän merkki ja antaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta. (Kielikello 3/1992).

Oma näkemykseni on ‒ enkä usko sen olevan liian ruusunpunainen näkemys ‒, että nykyisessä virkakunnassa on tapahtunut enemmän kuin hidas herääminen. Meillä on paljon toivoa paremmasta, sen ovat monet virastot osoittaneet ja tänäänkin siitä meidät vakuuttaneet.

Miten sitten tästä eteenpäin? Työ jatkuu virastoissa tietenkin kunkin haluamalla tavalla ja kunkin mahdollisuuksien mukaan. Tärkeintä on, että työ on jatkuvaa ja että jokainen työntekijä tuntee sen omakseen. Että kieli ei ole irrallinen väline ja vain kielenhuoltajien ja kielen asiantuntijoiden hallussa.

Suomalaiset viranomaiset ovat myös yhä enemmän vuorovaikutuksessa niiden ihmisten kanssa, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Sen lisäksi, että tarvitaan selkeitä tekstejä monilla kielillä, on yhä tärkeämpää kirjoittaa selkeää suomea ja ruotsia silloin, kun asiakkaan kielitaito ei vielä ole ehtinyt karttua. Yhä enemmän on asetuttava sen ihmisen asemaan, joka ei ole saanut koulutusta Suomessa ja jonka aiempi kotiyhteiskunta on toisenlainen kuin Suomi. Tarvitaan paljon tietoa ja yhteistyötä, jotta viranomaiset pystyvät mahdollisimman hyvin palvelemaan myös uusia suomalaisia. Selkeän kielen ja erityisesti selkokielen merkitys nousee aivan uudelle tasolle näissä tilanteissa.

Selkeän kielen aikaansaaminen tuottaa paljon iloa asiakkaille ja sitä kautta myös tekijöille. Kun palaute on myönteistä ja ihmiset ymmärtävät asian, on keveämpää jatkaa työtä. Jokainen meistä tietää, miten pienikin tunnustus valaisee päivän ja jättää monet varjot taustalle. Asiakkainakin meidän on hyvä muistaa, että emme ensimmäiseksi lähde sättimään viranomaista, vaan yritämme antaa rakentavaa palautetta, sellaista palautetta ja sellaisia ideoita, että niistä voi olla asianomaiselle konkreettistakin hyötyä.

Haluan Kotuksen puolesta kiittää kaikkia virkakielikampanjan yhteistyökumppaneita: valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hanketta, opetus- ja kulttuuriministeriötä, valtioneuvoston kansliaa, Kuntaliittoa sekä Kehitysvammaliittoa ja erityisesti sen Selkokeskusta hyvästä ja mukavasta yhteistyöstä. Kanssanne on ollut ilo työskennellä. Lisäksi suuri kiitos kuuluu kaikille pilottivirastoille ja kaikille niille virastoille, jotka ovat lähteneet kampanjan aikana mukaan kehittämään omaa työtään. Erityisen lämpimästi haluan kiittää työtovereitani, virkakielen ja nimistön asiantuntijoita Kotuksessa. Toivon, että yleisöstä ei tunnu kotiinpäin vetämiseltä, kun sanon, että työtoverini ovat tehneet uupumatta työtä tämän kampanjan eteenpäin viemiseksi ja päivittäisessä työssä virkakielen ja virallisen nimistön parantamiseksi. Kiitos siitä! Tack så mycket! Kiitoksen haluan antaa myös omissa nimissäni: olen oppinut tämän prosessin aikana paljon uutta.

Kotus voi tukea tätä työtä myös maksullisin kurssein tulevaisuudessakin, ja sivuiltamme löytää edelleen mielenkiintoista, vapaasti käytettävää uutta tietoa virkakielen alalta.

Olen tämän seminaarin aikana teitä kuunnellessani saanut ajatuksen, jonka haluan nyt asettaa arvioitavaksenne. Kaikki mitä olette kertoneet omasta toiminnastanne, on ollut hyvin innostavaa, ja siksi ehdotan, että tällainen seminaari järjestetään joka vuosi. Näin saadaan tilaisuus kertoa toisillemme, missä kulloinkin ollaan, missä on menty eteenpäin ja miten voimme tukea toisiamme.

Toivotan teille kaikille hyvää tulevaisuutta selkeän kielen merkeissä!

Palaa otsikoihin