Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Suomen murteiden tuntija ja tutkija on poissa – professori Tuomo Tuomi

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ensimmäinen johtaja, professori Tuomo Tuomi kuoli 82 vuoden ikäisenä 24. marraskuuta 2011. Hän oli syntynyt 26. lokakuuta 1929 Kouvolassa.

Tuomo Tuomi oli merkittävä Suomen murteiden tutkija ja pitkäaikainen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja.

Tuomi valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1958 ja filosofian lisensiaatiksi 1965. Hän työskenteli ensin leksikografina ja arkistosihteerinä Sanakirjasäätiössä ja vuosina 1966–76 Sanakirjasäätiön johtajana. Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta hän johti sen perustamisvaiheista lähtien lähes kahden vuosikymmenen ajan 1976–94. Uuden laitoksen työn johtaminen ei liene aina ollut helppoa, mutta Tuomi vei työtä eteenpäin määrätietoisesti ja vakiinnutti tutkimuskeskuksen aseman tiedeyhteisössä.

Vaativan päätoimen ohessa Tuomo Tuomella oli lukuisia luottamustehtäviä, muun muassa Suomen Kulttuurirahastossa, Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa ja ulkomaanlehtorikomiteassa. Hän loi pysyviä yhteyksiä Viron ja Karjalan tutkimuslaitoksiin ja organisoi taitavasti Suomen ja tuolloisen Neuvostoliiton tutkijoiden välistä yhteistyötä. Suomen kielen tutkimuksen keskeisen julkaisun, aikakauslehti Virittäjän, päätoimittajana hän oli 1971–1980. Monipuolisista ansioistaan tiedeyhteisössä hän sai Joensuun yliopiston ja Turun yliopiston kunniatohtorin arvon.

Tuomi oli Suomen murteiden sanakirjan ensimmäinen päätoimittaja ja suomalaisen murteentutkimuksen keskeinen hahmo. Hänen johdollaan syntyivät sanakirjan toimitusperiaatteet sekä laajan ja vaativan työn suuntaviivat. Hän perehtyi jo varhain tietotekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja loi siten perustaa myöhemmälle toimitustyölle ja sanakirjan esitysmuodolle. Sanakirjatyön ohella Tuomi julkaisi artikkeleita, joissa hän asiantuntevalla tavalla pohti suomen sanaston levikkiä, kehitystä ja suhdetta sukukieliin. Hän pohti myös sanaston alkuperää koskevia kysymyksiä. Erityisen koskettava on hänen vuonna 2010 ilmestynyt artikkelinsa halvata-verbistä.

Merkittävä teos erityisesti johto-opin tutkijoille on vuosien mittaan ollut Tuomen ideoima ja koostama, vuonna 1972 ilmestynyt Suomen kielen käänteissanakirja. Se oli aikanaan, paljon ennen sähköisten aineistojen maailmaa, uraauurtava ja uusia tutkimusmahdollisuuksia avaava lähdeteos.

Varhain luodut suomalais-virolais-karjalaiset yhteistyösuhteet kantoivat hedelmää, kun Tuomen johdolla valmistui vuonna 2010 Itämerensuomalainen kielikartasto (Atlas Linguarum Fennicarum). Kolmiosainen kartasto kuvaa itämerensuomalaisten kielten historiaa, keskinäisiä suhteita ja kosketuksia muihin kieliin.

Tuomo Tuomi oli sujuvakynäinen kirjoittaja ja erinomainen puhuja. Hän oli persoonallinen kielenkäyttäjä, jolla oli sana hallussaan ja jonka tekstien ääressä lukija kuulee aina kirjoittajan oman äänen. Tätä ääntä jäävät kaipaamaan lähin perhepiiri, entiset ja nykyiset Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen työntekijät sekä eri puolilla Suomea ja ulkomailla työskentelevät kollegat.

Tuomo Tuomi on poissa, mutta hänen työnsä vaikutus ulottuu pitkälle suomen ja sen sukukielten tutkimuksen tulevaisuuteen.

PIRKKO NUOLIJÄRVI

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja

Ensimmäinen versio: 5.12.2011.